Osakemarkkinoilla uuteen vuoteen lähdetään mielenkiintoisista lähtöasetelmista. Treidaajat odottavatkin tällä hetkellä hyviä shorttauspaikkoja.
Tervetuloa lukemaan Viisas Raha -julkaisun uutta, treidaamiseen keskittyvää blogisarjaa. Treidaustorstain julkaisut ilmestyvät nimensä mukaisesti aina torstaisin ja paneutuvat ajankohtaisiin markkinatapahtumiin sekä ilmiöihin niin Suomessa kuin maailmallakin. Blogisarjan tarkoituksena on antaa lukijoille ensi käden tietoa markkinoiden mielenkiintoisimmista tapahtumista ja puheenaiheista. Aihepiirit käsittelevät laajasti sitä, kuinka ammattilaiset harjoittavat nopeatempoista päiväkauppaa tai hidastempoisempaa, useisiin päiviin venyvää swing-treidausta. Sarjassa tullaan käsittelemään mm. treidaajien käyttämiä työkaluja, treidausstrategioita sekä menestymisessä vaadittavaa psykologiaa ja riskienhallintaa.
Blogeja kirjoittavat Jukka Lepikkö, Kristian Kannus, Johannes Sippola ja Lari Alenius. Kaikilla kirjoittajista on vuosien kokemus aktiivisesta kaupankäynnistä ja siten paljon oppeja jaettavanaan. Ammutaan siis sarjan lähtölaukaus ja siirrytään seuraamaan, kuinka makroa, mikroa, teknistä analyysiä, sijoittajasentimenttiä sekä fundamenttianalyysiä yhdistelemällä on mahdollista tehdä parempia sijoituspäätöksiä!
Lähtölaukaus vuoteen 2022
Osakemarkkinoilla uuteen vuoteen lähdetään mielenkiintoisista lähtöasetelmista: takana on tuotoiltaan yksi osakesijoittajalle parhaimmista ajanjaksoista. Finanssikriisin jälkeen vuosituotot ovat olleet vahvasti positiivisia joka vuosi, lukuun ottamatta muutaman prosentin takapakkia vuonna 2018. Viimeisenä kolmena vuotena osakemarkkinat ovat olleet hurjassa vedossa ja tuottaneet keskimäärin yli 25 prosenttia (S&P 500), huolimatta koronavirustilanteesta, joka hetkeksi vei koko maailmantalouden polvilleen.
Iso ajuri vahvalle kehitykselle on ollut tuloskasvu, mutta noin 30 prosenttia osakkeiden kallistumisesta selittyy arvostuskertoimien nousulla.
Vuonna 2021 myötätuulta osakkeille antoi yllätyksellisen vahvan tuloskasvun lisäksi löysä raha- ja finanssipolittiikka sekä laskevat reaalikorot, jotka pakottivat sijoittajia hakeutumaan korkeampiriskisiin omaisuusluokkiin tuottojen toivossa. Inflaatio on siis tähän asti ollut osakesäästäjän ystävä, kun nimellisesti alle 2 prosenttia tuottavista velkakirjoista raha on suoraan sanoen pakotettu siirtymään osakemarkkinoille. Jopa riskisten, ns. high yield -lainojen reaalikorot ovat tippuneet pakkaselle. Sijoittajille on tarjottu korkomarkkinoilla pelkkää riskiä ilman tuottoa. Tässä suhteellisessa tarkastelussa osakemarkkinat ovat näyttäneet järkevimmiltä paikalta siirtää sijoitusten painoa – ja näin on myös tapahtunut.
Vuosi 2022 tuo kuitenkin muutoksen markkinoiden dynamiikkaan, kun keskuspankit alkavat kiristämään rahapolitiikkaa, uutta finanssipoliittista elvytystä ei ole näköpiirissä ja inflaatiovauhti hidastuu, ts. reaalikorko kääntyy nousuun. Nämä kaikki tekijät tarjoavat vähintäänkin vastatuulta osakekursseille. Tuloskasvun pitäisi siis jatkossakin ylittää markkinaodotukset, jotta kurssirallilla olisi potentiaalia jatkua. Tällä hetkellä oma näkemykseni on, että tuloskasvu on todennäköisemmin pettymys markkinoille, etenkin kun päästään vahvoille vertailukausille ensimmäisellä ja toisella kvartaalilla.
Näistä seikoista johtuen oma positioitumiseni on tässä vaiheessa vuotta hyvinkin defensiivinen ja odotan hyviä shorttauspaikkoja, eli pyrin hyötymään hintojen laskusta.
Tässä vaiheessa on hyvä huomauttaa, että treidaajana saatan hyvinkin nopeasti muuttaa näkemystä markkinatilanteesta, jos faktat muuttuvat. Osakekurssien lasku ei myöskään ole lainkaan huono asia pitkäjänteiselle nettosäästäjälle. Laskevat hinnat tarkoittavat, että saat samalla määrällä euroja enemmän osakkeita ja tulevaisuuden tuotto-odotuksesi paranee. Alle 50-vuotiaiden kannattaakin itse asiassa toivoa arvostuskertoimien laskua ja palautumista kohti pitkän aikavälin keskiarvoja.
Sääntö 1: älä taistele trendiä vastaan
Lyhyestä makronäkemyksestä voidaankin siirtyä lyhyempään aikaikkunaan tarkastelemaan markkinahinnan kehitystä. Treidaaja voi hyödyntää analyysissään fundamentteja, mutta ainoa millä loppupeleissä on merkitystä, on hinta. Ei ole merkitystä, jos olet fundamenttien kehityksestä oikeassa, mutta osakemarkkinoilla hinta kehittyykin toiseen suuntaan johtaen tappioihin. Sen vuoksi en negatiivisesta näkemyksestäni huolimatta sokeasti shorttaa nousevaa markkinaa, vaan odotan ensin hinnan vahvistavan teesini.
Yllä oleva kuvaaja kertoo osakemarkkinan (S&P 500) hinnankehityksen viimeisen vuoden ajalta. Markkina on ollut vahvassa nousutrendissä, jota kuvaa nouseva trendikanava (musta viivat). Spekuloin kuitenkin, että markkina voi seuraavien viikkojen aikana kääntyä laskutrendiin läheltä trendikanavan huippua, missä nyt olemme. Siksi siirryn päivägraafilta vielä lyhyemmälle aikavälille etsimään merkkejä trendin kääntymisestä.
Tuntigraafilla (jokainen palkki kuvaa yhden tunnin hintakehitystä) tilanne näyttää jo ihan erilaiselta. Markkina on kääntynyt nousutrendin jälkeen sivuttaisliikkeeseen, joka on kestänyt jo viikon ajan. Sivuttaisesta trendistä markkina joko jatkaa nousutrendiä tai kääntyy laskutrendiin. Laskutrendi on määritelmän mukaisesti alempia huippuja ja alempia pohjia, joten ensimmäinen signaali mahdollisesta laskutrendistä on se, jos hinta rikkoo edellisten päivien pohjan (merkattu katkoviivalla). Jos ja kun hinta valuu katkoviivan alapuolelle, aion shortata, eli lyhyeksi myydä markkinaa. Tällöin teen voittoa, jos hinta jatkaa laskemista.
Tärkeää tietoa riskeistä: Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin.
Jukka Lepikkö
Kirjoittaja on Suomen tunnetuimpia treidaajia ja tehnyt aktiivista päiväkauppaa vuodesta 2007 alkaen. Hän esiintyy Youtubessa Traders’ Club -videosarjassa ja jakaa ajankohtaisia markkinanäkymyksiään myös Twitterissä, @JukkaLepikko.
