Treidaajia on monesti kritisoitu siitä, että he vain ”uhkapelaavat”, eikä tällaista spekulatiivista tuuripeliä pitäisi tukea verotuksellisesti millään tavalla. Sen sijaan sitä pitäisi verottaa entistäkin kovimmin. Myös kryptosijoittajia syytetään aggressiivisiksi verojen minimoijiksi, koska he eivät joidenkin mielestä maksa riittävästi veroja voitoistaan.
Kryptovaluuttatreidaajien mielestä kryptovaluuttojen verokohtelu tulisi puolestaan saattaa vähintäänkin osakkeiden verotusta vastaavalle tasolle esimerkiksi tappioiden vähennysten osalta. Sen lisäksi treidaajien verokohtelu on heidän mielestään aivan liian ankaraa. Osapuolten näkemykset ovat siten hyvin kaukana toisistaan.
Tässä keskustelussa ei kuitenkaan huomioida sellaisia keskeisiä elementtejä, jotka tulisi ottaa huomioon:
1. Treidaaminen ei ole tuuripeliä vaan ammattimaista toimintaa
2. Treidaaminen on ympäristöystävällistä
3. Treidaaja maksaa mielellään tuloistaan 10 % yhteiskunnan tukemiseksi
Tällä hetkellä treidaaja maksaa pääomatuloveroa 30 % alle 30 000 euron vuotuisista luovutusvoitoista ja 34 % yli 30 000 euron luovutusvoitoista. Treidaajan pääomatuloveroprosentin laskemiselle 10 %:n tasolle on kuitenkin olemassa hyvät perusteet.
1. Treidaaminen ei ole tuuripeliä vaan ammattimaista toimintaa
Spekulaatioon liitetään vahvasti tuuripelaaminen. Kuitenkin lukuisissa tutkimuksissa on todistettu, että ammattimainen treidaaminen on kaukana tuuripelaamisesta.
Ensinnäkin jokainen ammattimaisen treidaajan liike markkinoilla perustuu tiettyyn todistetusti (joko tieteellisesti tai käytännössä testaamalla) toimivaan algoritmiin, jossa voiton todennäköisyys ylittää tilastollisen todennäköisyyden (70 %). Näin ollen treidaajat käytännössä laativat toimivia loogisia malleja, joihin he perustavat treidinsä.
Toisekseen treidaajat yleensä seuraavat markkinoita hyvin tarkkaavaisesti. He lukevat useamman toimialan kirjallisuutta ja nettijulkaisuja, kuuntelevat podcasteja ja seuraavat politiikkaa sekä teknologian ja erilaisten trendien kehitystä.
Kolmanneksi treidaajat käyvät yleensä keskustelua erilaisissa avoimissa keskusteluryhmissä ja jakavat neuvojaan aloittelijoille, jotta sijoittajat yhdessä voisivat tunnistaa markkinan riskit jo ennakolta sekä varautua hyödyntämään potentiaalisia ostopaikkoja mahdollisimman optimaalisesti. Treidaajat pyrkivät siten myös kehittämään muita markkinatoimijoita.
Treidaajat myös hinnoittelevat markkinamuutokset optimaaliselle tasolle. Markkinoita ei siten voi huijata, vaan ammattimaiset treidaajat hinnoittelevat hyvin nopeasti yli- tai alihintaiset sijoituskohteet lähelle niiden markkina-arvoa.
Kyse ei siten ole uhkapelaamisesta vaan järjestelmällisestä toiminnasta. Tämä työ on tavalliselle sijoittajalle korvaamattoman arvokasta, koska treidaajat käytännössä myös valmistelevat tavalliselle sijoittajalle
kestävän pohjan, jossa suurimmat riskit ovat treidaajien jopa vuosikymmeniä kestävän markkinatestauksen ansiosta tiedossa.
Treidaajat luovat myös perinteisimmille finanssialan toimijoille hyvän pohjan tulla markkinalle, joka on jo niin sanotusti beetatestattu.
2. Treidaaminen on ympäristöystävällistä
Jos verotusta miettii todellisten ympäristövaikutusten näkökulmasta, tulisi treidaamisen verotus nostaa kansalliseksi esimerkiksi erittäin vastuullisesta, ympäristöystävällisestä ja esimerkillisestä toiminnasta.
Treidaajat eivät saastuta luontoa juuri ollenkaan. Treidaajan hiilijalanjälki on käytännössä tietokone, muutama näyttö, hiiri ja treidaamiseen tarvittavat ohjelmistosovellukset sekä muutama hiilidioksidia tuhlaava kirosana tappiollisten treidien osalta.
Treidaaja ei tarvitse autoa tai edes suurta kiinteistöä omalle toiminnalleen. Taustamelunkin voi sulkea pois kuulokkeilla. Monesti treidaaja jopa pidättää hengitystään jännittäessään omien treidiensa onnistumista, joten hiilidioksidia treidaaja ei todellisuudessa kuluta juuri ollenkaan.
Jos ottaisimme huomioon treidaamisen ympäristövaikutukset, silloin treidaamiseen voitaisiin suhtautua huomattavasti ymmärtäväisemmin ja treidaamista voitaisiin pitää luontoystävällisenä toimintana, jota tulisi verotuksellisesti tukea. Tällainen esimerkillinen toiminta tulisi näkyä myös pääomatuloveroprosentissa.
3. Treidaaja maksaa mielellään tuloistaan 10 % yhteiskunnan tukemiseksi
Yksi hallintoa jatkuvasti huolestuttanut aihe on kryptovaluuttatreidaajien mahdollinen verojen kiertäminen. Syynä tähän ei ole niinkään kryptovaluuttatreidaajan rikollinen mieli, vaan kyse on ihmisluonnosta.
Ihmisluonnolla tarkoitetaan sitä, että tutkimusten mukaan verovelvollisilla on taipumuksena aloittaa verosuunnittelu siinä vaiheessa, kun verot nousevat yli 10 %:n. Suurin osa ihmisistä siis hyväksyy 10 %:n verotuksen, koska sen suuruisen panoksen suurin osa ihmisistä on valmis antamaan omista tuloistaan yhteiskunnan toiminnan takaamiseksi.
Aihetta on myös tutkittu valtiollisella tasolla. Kuuluisan yhdysvaltalaisen ekonomistin Arthur Lafferin mukaan verotus toimii kaikkein optimaalisimmalla tavalla silloin, kun tuloveroaste asetetaan 10–15 %:n tasolle. Laffer työskenteli uransa aikana mm. USA:n valkoisen talon taloudellisena neuvonantajana presidentti Ronald Reaganin hallinnossa ja oli erikoistunut tutkimaan verotuksen optimointia valtiollisella tasolla.
Ratkaisuna yleisesti tähän niin sanottuun veronkierto-ongelmaan on laskea pääomatuloveroprosentti 10 %:n tasolle, jolloin suurin osa esimerkiksi kryptovaluuttasijoittajista ei näe enää tarvetta virtuaalivaluuttojen verosuunnittelulle. Sen sijaan treidaajat tukevat yhteiskuntaa mielellään 10 %:lla tuloistaan, mikä mahdollistaa riittävän nopean nettiyhteyden ja riittävät peruspalvelut peruselintoimintojen mahdollistamiseksi.
Miksi treidaajat eivät suostu maksamaan yli 15 %:n veroja?
Treidaajat ovat erikoistuneet hinnoittelemaan erilaisia markkinariskejä. Treidaajat pystyvät myös hinnoittelemaan matemaattisesti oman yhteiskunnallisen panoksensa sekä sen hinnan, jonka he ovat valmiita maksamaan yhteiskunnan infrastruktuurin käyttämisestä.
Lisäksi globaalissa maailmassa yksi tai edes muutaman sadan treidaajan joukko ei todellisuudessa pysty vaikuttamaan ympärillä olevaan yhteiskuntaan juuri millään tavalla. Mikäli yhteiskuntaa ei pysty vaikuttamaan, sitä halutaan tukea vain sellaisella pääomalla, joka mahdollistaa peruspalveluiden toiminnan mutta ei treidaajien työtä haittaavaa toimintaa.
Treidaajia ei siten voi koskaan verottaa liikaa, koska treidaaja pyrkii aina optimoimaan verotuksensa mahdollisimman lähelle kokemaansa yhteiskunnallista hyötyä.
Näillä perusteilla treidaajan pääomatuloveroprosentin voisi laskea pysyvästi 10 %:n tasolle.
Henri Väkeväinen
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
