Suomalaisilla kotitalouksilla on pankkitalletuksia yhteensä huimat 100 miljardia euroa. Kun korot matelevat nollassa ja samaan aikaan uutismedia pursuaa sijoitusjuttuja, ei ole ihme, että yhä useampi on alkanut etsiä rahoilleen pankkitiliä tuottavampia kohteita.
Sosiaalisen median sijoituskeskusteluja lukemalla voi huomata, miten huolettomasti ihmiset heittelevät rahaa ympärilleen. Sijoituksia tehdään ilman minkäänlaista perehtymistä, jopa huumorimielellä. Niinkin voi rikastua, mutta samalla saattaa ottaa suurempia riskejä kuin alun perin oli tarkoitus.
Asuntosijoittamista pidetään yleisesti matalan riskin sijoitusmuotona. Silti vuokra-asuntoihin keskittynyt kiinteistösijoitusyhtiö Huhtanen Capital meni konkurssiin viime vuoden lopulla. Saman kohtalon koki joukko Icon-konsernin kiinteistörahastoja.
Lisää ikäviä uutisia on tullut Baltiasta, jossa kaksi vertaislainapalvelua on osoittautunut huijauksiksi. Verkkosivut ja vastuuhenkilöt yksinkertaisesti katosivat, samoin sijoittajien rahat. Huijauksen uhreina oli myös lukuisia suomalaisia.Näitä tapauksia yhdistää se, etteivät sijoittajat todennäköisesti täysin ymmärtäneet tai uskoneet kaikkia riskejä, joita sijoituksiin liittyi.
Vaikka pörssikurssien hurja heilunta saattaa tuntua ahdistavalta, listatut yhtiöt ovat kohtuullisen turvallisia sijoituskohteita. Pörssiyhtiöillä on säännöllinen ja jatkuva tiedonantovelvollisuus, jotta sijoittajilla olisi käytettävissä kaikki osakkeen arvoon vaikuttava tieto. Analyytikot ja media seuraavat yritysten toimintaa suurennuslasilla ja raportoivat välittömästi, jos jotain on pielessä.
Käytäntö on valitettavasti osoittanut, että suurin osa listaamattomien yhtiöiden lupauksista jää lunastamatta.
Mitä pienemmistä yhtiöistä on kyse, sitä vaikeampi sijoittajan on saada ajantasaista tietoa. Hankalimpia ovat listaamattomat yhtiöt, joilla ei ole samoja tiedonantovelvoitteita kuin pörssiyhtiöillä. Samaan aikaan joukkorahoituskampanjoiden ja osakeantien markkinoinnissa saatetaan antaa hyvinkin korkealentoisia ennusteita tulevista tuotoista. Käytäntö on valitettavasti osoittanut, että suurin osa listaamattomien yhtiöiden lupauksista jää lunastamatta.
Sijoittajan riskienhallinnan kannalta on valtava ero, lähteekö sokkona rahoittamaan vierasta liiketoimintaa vai perehtyykö huolellisesti saatavissa olevaan informaatioon.
Ei ole häpeä myöntää, ettei osaa tai viitsi tehdä analyysia yrityksen liiketoiminnasta, riskeistä ja valuaatiosta. Silloin voi aina sijoittaa passiiviseen indeksirahastoon. Vaikka tyytyminen osakemarkkinoiden keskimääräiseen tuottoon saattaa kuulostaa tylsältä, tähän mennessä se on ollut erittäin tehokas ja vähäriskinen tapa vaurastua.
Juttu on aiemmin julkaistu Viisas Raha talousaikakausilehdessänro 2/2020.
Lisää aiheesta:
Ei näin – Huhtanen Capitalin konkurssiuutinen kertoo asuntosijoittamisen perusasioiden unohtamisesta
Timo Marttila
Kirjoittaja on tamperelainen media-alan yrittäjä ja Pirkanmaan Osakesäästäjät ry:n hallituksen jäsen. Hän toimii Viisas Raha -lehden vt. päätoimittajana.
