Tiedätkö, minkälainen henkilö johtaa omistamaasi yritystä?
Yrityksen ylin johto, samoin johtoryhmä omien vastuualueidensa osalta, on vastuussa, jos yritys rikkoo lakia. Tämä lienee kaikille selvä periaate. Miten sitten on, jos tuohon ryhmään tai hallitukseen kuuluva rikkoo lakia yrityksen ulkopuolella?
Nopeasti ajatellen voisi kuvitella, että asia ei kuulu osakkeenomistajille, jos kerran yritys ei syyllisty mihinkään. Niin ei kuitenkaan ole. Maineriski on yksi asia, mutta vielä tärkeämpi on luottamus yrityksen johtoa kohtaan. Jos johtaja on tuomittu rikoksesta, voiko häneen luottaa?
Toki rikoksia on erilaisia. Esimerkiksi ylinopeus ja kavallus ovat tästä näkökulmasta aika erilaisia asioita. Tärkeätä olisi tietää myös tapauksen yksityiskohdat, onko teko tehty vahingossa vai tahallaan, vai peräti suunnitelmallisesti.
Pörssiyritykset kehuvat säännönmukaisesti yrityskulttuuriaan ja vakuuttavat noudattavansa eettistä ohjeistusta ja jopa ylittävänsä vaatimukset. Itse tulkitsen ohjeita niin, että yrityksen johdolla pitäisi olla niin sanottua kansalaisluottamusta ja yrityksen omistajille on annettava kaikki oleellinen, myös kiusallinen ja negatiivinen, informaatio koskien yrityksen johtoa ja hallitusta.
Hallituksen on oltava perillä yrityksen johdon taustasta.
Olin viime kuussa Oulun yliopistolla vastaväittäjänä mielenkiintoiselle väitöskirjalle, joka oli tehty laskentatoimen professori Juha-Pekka Kallungin vetämässä työryhmässä. Oli ainakin itselleni iso yllätys, että jopa joka kolmannella suomaisella ja ruotsalaisella yritysjohtajalla on taustallaan rikostuomioita ja henkilökohtaisia maksuhäiriöitä. Siis joka kolmannella!
Tuossa tilastossa on kaikki yli sadantuhannen euron liikevaihdon yritykset, joten pörssiyrityksien osalta osuus lienee pienempi. Mutta mistä osakkeenomistaja voi tietää asian omistamansa yrityksen osalta, jos ja kun sitä ei meille kerrota?
Ensi kevään yhtiökokouksissa asiaan on syytä kiinnittää huomiota. Hallitukseen valittavilta henkilöiltä on vaadittava turvallisuusselvitys, ja jos jotain ongelmia ilmenee, ne on kerrottava valitsijoille eli yhtiökokoukselle.
Hallituksen on sitten puolestaan oltava perillä yrityksen johdon taustasta, eli heidän tehtävänsä on tarkastaa se yrityksen johdon osalta. Yhtiökokoukselle on kerrottava, onko tausta tarkastettu vai ei. Tulosten kertomisessa voi sitten käyttää harkintaa – kolmekymmentä vuotta sitten saatu ylinopeussakko voitaneen jättääkertomatta, viime vuonna tapahtunut kavallus ei.
Pääasia on, että voisimme tältäkin osin luottaa hallitukseen, ja hallitus puolestaan voisi luottaa yrityksen johtoon. Meillä osakkeenomistajilla on oikeus tietää!
Kirjoitus on julkaistu 30.9. ilmestyneessä Osakesäästäjien Viisas Raha -aikauslehden numerossa 6/2021.
Timo Rothovius
Kirjoittaja on laskentatoimen ja rahoituksen professori Vaasan yliopistossa. Hän toimi Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2008 kesäkuuhun 2022 saakka.
