Nuorten taloustaitoja kehittävät hankkeet ovat keskittyneet lukioihin ja peruskouluihin. Ammattikoulut on unohdettu, vaikka tarve on suurin juuri siellä.
Mitä yhteistä on sijoittajakoululla, Talousguru-kilpailulla ja Pörssilähettiläs-ohjelmalla?
Mikään näistä nuorten talousosaamisen kehittämiseen liittyvistä hankkeista ei ole suunnattu ammatillisille oppilaitoksille. Peruskouluille ja lukioille suunnattuja taloushankkeita on runsaasti, mutta jostain syystä ammattikouluja ei ole kutsuttu mukaan näihin juhliin.
Tämä on erityisen valitettavaa, sillä juuri ammattikouluissa viisaan rahankäytön sekä säästämisen ja sijoittamisen taitojen oppimiselle on suuri tarve. Nuoret, joiden toimeentulo on keskimäärin epävarmempaa ja joiden taloudellinen haavoittuvuus on suurempi, hyötyisivät näistä taidoista vähintään yhtä paljon kuin lukiolaiset.
Emme ole kansakuntana vielä tarpeeksi pitkällä talouskasvatuksessa, ja työnsarkaa riittää. Tästä kertoo esimerkiksi Asiakastiedon julkaisema tilasto, jonka mukaan Suomessa on yli 360 000 yksityishenkilöä, joilla on maksuhäiriömerkintä.
Erityisen huolestuttavaa on alle 20-vuotiaiden ensimmäisten maksuhäiriömerkintöjen määrän kasvu. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla jopa 900 alle 20-vuotiasta tahrasi luottotietorekisterinsä ensimmäistä kertaa. Kasvua vuosien 2021–2023 tasoon on ollut hälyttävät 50 prosenttia.
Koulutustaso ja taloudellinen tilanne ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, eivätkä maksuhäiriömerkinnät ole poikkeus. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan maksuhäiriöisiä on jopa 24 prosenttia niistä, joiden peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo jäi alle 6,5 ja jotka ovat suorittaneet vain toisen asteen koulutuksen. Sen sijaan niiden, joiden peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli yli 8 ja jotka ovat suorittaneet vähintään alemman korkeakoulututkinnon, maksuhäiriöiden osuus on alle kaksi prosenttia.
Talouskasvatuksen opettaminen tulee aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, eikä sitä saa unohtaa ammatillisten opintojen aikana. Jos nuorelle ammattikoululaiselle annetaan jo opiskeluaikana selkeät ohjeet järkevään taloudenhallintaan ja varoitetaan pikavippien vaaroista, on täysin mahdollista kääntää maksuhäiriötilastot laskuun ja tarjota nuorille paremmat eväät taloudellisesti vakaaseen tulevaisuuteen.
Maksuhäiriöiden välttäminen ei ole lainkaan ainoa asia, jossa ammattikoululaisille soisi enemmän tukea ja neuvontaa. Monet ammattikoulun tutkinnot valmistavat nuoria suoraan yrittäjyyteen, kuten hius- ja kauneudenhoitoalan sekä hieronnan perustutkinnot. Etenkin alkaville yrittäjille olisi tärkeää käydä fiksun henkilökohtaisen taloudenhoidon sekä säästämisen ja sijoittamisen perusteita läpi.
Ei meidän tarvitse olla huolissamme eliittilukiolaisten taloustaidoista – katse on suunnattava sinne, missä avun tarve on suurin. Ammattikoululaisten taloudellinen asema on jo lähtökohtaisesti heikompi, sillä heidän elinkaaritulonsa ovat keskimäärin alhaisemmat kuin lukiolaisten, jotka yleensä kouluttautuvat pidemmälle ja ansaitsevat siksi enemmän. On epäreilua, jos nuorelle ammattikoululaiselle ei tarjota kolmen vuoden aikana edes yhtä mahdollisuutta kuulla säästämisen ja sijoittamisen perusteista. Lukiolaisten sijoittajakoulusta on saatu erinomaisia kokemuksia sekä opiskelijoilta että opettajilta. Olisi toivottavaa, että pankit ja yhdistykset tukisivat vastaavanlaisia hankkeita myös ammattikouluissa.
Tommi Lehtihuhta
Tommi Lehtihuhta opiskelee taloustiedettä Aalto-yliopistossa ja työskentelee suomalaisessa tekoäly-startupissa. Hän voitti Talousguru-kilpailun vuonna 2022 ja sijoittui kolmanneksi Oikeusguru-kilpailussa vuonna 2021.
