Onko korkoja nostettu liian nopeasti, liian korkealle? Talous on nimittäin kuin suuri matkustajalaiva
Kirjoitin kaksi kuukautta sitten blogissani makroteemojen treidaamisesta. Sen jälkeen useat makrotalouden indikaattorit ovat jatkaneet heikentymistään. Näistä yksi nousee muita tärkeimmäksi: USA:n tulikuuma työmarkkina ei ole pelkästään jäähtynyt, vaan näyttää nyt ensimmäisiä merkkejä viilentymisestä. Poikkeuksellisen vahva työmarkkina oli ainoita syitä, miksi jenkkitalous ei vajonnut viime vuonna taantumaan. Jos heikko kehitys työmarkkinalla jatkuu, taantuma seuraavan 12 kuukauden aikana alkaa näyttämään entistä todennäköisemmältä. Siten työllisyyskehityksen seuraaminen on muodostumassa seuraavan vuoden tärkeimmäksi makroteemaksi.
Alla olevassa kuvaajassa oranssi kolmen kuukauden keskiarvo kuvaa uusien työpaikkojen määrän kehityksen vaimentumista. Se on laskenut jo alle koronaa edeltävien viiden vuoden keskiarvon (musta katkoviiva). Kesäkuussa uusia työpaikkoja luotiin enää 105 000, kun vielä viime syksynä kuukausittainen keskiarvo oli yli 400 000 uutta työpaikkaa kuukaudessa.
Ongelma makrotilastojen datassa ja tulkinnassa
Taaksepäin katsovien makrotilastojen voisi kuvitella antavan julkaisuhetkellä jokseenkin todenmukaisen kuvan sen kuukauden kehityksestä, jota ne mittaavat. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole, riippumatta siitä onko kyse bruttokansantuotteesta, inflaatiosta tai työllisyyskehityksestä. Ensimmäinen julkaistava tilasto on vain estimaatti, joka tarkentuu seuraavien kuukausien kuluessa. Erot ensimmäisen numeron ja viimeisen revision kohdalla korostuvat etenkin talouden käännekohdissa, joka tekee tilastojen tulkinnasta ja talousdatan käännösten tunnistamisesta erityisen vaikeaa.
Jos tarkastellaan tänä vuonna julkaistuja työllisyystilastoja ja niihin myöhemmin tehtyjä tarkastuksia, nähdään ensiksi raportoitujen lukujen olleen joka kuukausi selvästi liian korkeita. Merkittävin muutos jo elokuun lukujen yhteydessä on tehty kesäkuun työllisyysraporttiin, josta on korjattu puolet raportoiduista työpaikoista pois (ensimmäinen tilastojulkaisu: 209 000, nyt: 105 000).
Keskuspankki on jatkanut rahapolitiikan kiristystä – mutta mentiinkö siinä jo liian pitkälle?
Fedin pääjohtaja Powell on toistuvasti todennut keskuspankin tavoitteen olevan työmarkkinan viilentäminen. Nyt kun tämän tavoitteen voi todeta toteutuneen jo taaksepäin katsovastakin datasta, seuraava kysymys on; mitä tästä eteenpäin. Fed on nostanut ohjauskorkoa viimeisen vuoden aikana jokaisessa kokouksessaan kesäkuuta lukuun ottamatta – heinäkuussa nostoja jatkettiin uudelleen. Tasan vuosi sitten ohjauskorko oli vain 2,25 prosenttia, kun nyt se on 5,25 prosentin tasolla. Jos korkojen nostolla ajateltaisiin olevan vuoden viive talouskehitykseen, nyt oltaisiin nähty vasta alle puolet korkeampien korkojen vaikutuksesta. Tämä nostaakin esiin kysymyksen: onko korkoja nostettu liian nopeasti, liian korkealle? Talous on nimittäin kuin suuri matkustajalaiva. Jos ruori on käännetty ääriasentoon, laiva ei oikene nopeasti, vaikka ruoria lähdetään palauttamaan vastakkaiseen suuntaan.
Riski talouden karilleajosta on olennainen ja tällä hetkellä näkemykseni mukaan selvässä kasvussa. Makrodatan lisäksi seuraan tämän riskin realisoitumista osakemarkkinahinnoittelun kautta. Tässä hyvänä barometrina toimii kahdestatuhannesta pienyhtiöstä koostuva Russell 2000 -indeksi, joka kuvannee paremmin laajempaa USA:n talous- ja tuloskehitystä kuin muutaman megayhtiön liikuttamat pääindeksit.
Russell 2000 ei koskaan lähtenyt samaan ”tekoälyhypen” vetämään nousuun kuin S&P 500 ja Nasdaq keväällä ja alkukesästä. Russell on nyt täysin samalla tasolla kuin vuosi sitten, eikä viimeaikainen kurssiliike ole antanut hirveästi hurrattavaa. Jos hinta putoaa vielä 200 liukuvan keskiarvon (punainen) alapuolelle ja alkaa tekemään matalampia pohjia ja huippuja, voi se toimia hyvänä varoitussignaalina myös pääindeksien tulevalle heikkoudelle – ja viimeisenä varoitussignaalina taantumaan ajautumisesta. Nyt valmistaudunkin jo henkisesti ja teknisesti myymään indeksejä lyhyeksi, jos edellä mainittu heikko kehitys vielä jatkuu. Paino sanalla jos.
Tärkeää tietoa riskeistä: Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin.
Jukka Lepikkö
Kirjoittaja on Suomen tunnetuimpia treidaajia ja tehnyt aktiivista päiväkauppaa vuodesta 2007 alkaen. Hän esiintyy Youtubessa Traders’ Club -videosarjassa ja jakaa ajankohtaisia markkinanäkymyksiään myös Twitterissä, @JukkaLepikko.
