Makrotalous liikuttaa osakemarkkinoita. Siksi jokaisen sijoittajan ja treidaajan kannattaa ottaa osaksi omaa työkalupakkiaan makrotalouden seuraaminen.
Makron syy-seuraussuhteita voi olla hetkittäin haastavaa jäsennellä käyttökelpoisiksi sijoitusideoiksi, mutta etenkin käännekohdissa niistä voi olla kallisarvoista hyötyä. Tätä mieltä on myös sijoittajalegenda Warren Buffett.
”We have usually made our best purchases when apprehensions about some macro event were at a peak”-Warren Buffett
Vuoden 2022 karhumarkkinan aiheuttivat talouskehityksen hidastumisesta johtunut tulostaantuma. Lisäksi osakkeiden laskua siivitti keskuspankkien rahapolitiikan takinkääntö ja sitä seurannut historiallisen nopea koronnostosykli. Myös vahvistuva dollari lisäsi laskupainetta jenkkimarkkinalla. Kun korkojen nousu (US10Y) päättyi ja dollari lopetti vahvistumisen syys-lokakuussa, myös osakemarkkina pohjasi. Tällä hetkellä näyttää myös siltä, että tulostaantuman pohja osui samalla kvartaalille. Tulokset nousivat kvartaalitasolla jo Q1/2023 ja myös Q2 tuloskaudelle ennustetaan edelliskvartaalia korkeampia tuloksia.
Keskuspankki – voimista mahtavin
Yritysten tuloskehityksen ulkopuolelta ehkä eniten osakemarkkinakehitykseen ovat viimeisen 10 vuoden aikana vaikuttaneet keskuspankit. Niiden päätökset vaikuttavat suoraan arvostusmalleihin (diskonttokorko), mutta myös epäsuoremmin sijoittajasentimentin kautta. Toinen suorempi vaikutus ovat olleet erilaiset likviditeettiohjelmat, joissa keskuspankit ostavat erilaisia sijoitusinstrumentteja. Toisaalta keskuspankkien päätökset vaikuttavat myös yleiseen talouskehitykseen, jolla on suora linkki takaisin yrityksien tulosnäkymiin.
Keskuspankin vahvin työkalu ovat ohjauskorot, joista ne voivat päättää täysin itsenäisesti. Ja jos mietitään nykyisiä korkeita korkoja, ainoa syy miksi niitä nostettiin näin nopeasti 5 % tasolle johtui inflaatiosta. Siksi inflaatiota on syytä tarkastella vahvasti vaikuttavana makrotekijänä, sillä edelleen osa sijoittajista näkee inflaatio-ongelman. Näin voi päätellä myös Fedin puheista sekä siitä, että keskuspankki jatkaa jälleen ensi viikolla koronnostoja 5,25 % tasolle.
Inflaatio-ongelmaa ei kuitenkaan oman näkemykseni mukaan ole ollut enää vuoteen, vaikka vasta viime viikolla palattiin 3,0 % vuosi-inflaatiotahtiin viime kesän 9,1 % huippulukemista. Tämän voi todeta seuraavasta kuvasta, jossa näkyy kuukausitason inflaatioluvut (vuositason luku lasketaan näistä). Punaisella merkitty ongelmainflaatio ilmeni maaliskuun 2021 ja kesäkuun 2022 välillä. Jo heinäkuusta 2022 inflaatio on ollut normaalilla tasolla. Inflaatiokorin suurimassa erässä asumiskustannuksissa on tunnetusti n. 12 kuukauden viive (johtuen esim. siitä, että vuokrasopimuksia korotetaan vain vuoden välein ja suurempia muutoksia vuokriin tehdään vain uusiin sopimuksiin), joten todellinen inflaatio on raportoituakin hitaampaa ja reaaliaikaisin vuokrakustannuksin laskettu kokonaisinflaatio on jo selvästi alle keskuspankin 2 % tavoitteen, useiden arvioiden mukaan jo 0,16-0,8 % tasolla.
Jos inflaatio-ongelma todella loppui jo viime kesänä, tätä taustaa vasten on jopa hieman outoakin ajatella keskuspankin taistelevan inflaatiota vastaan ohjauskorkoja nostamalla. Viime kesäkuussa ohjauskorko oli vielä 1 % tasolla sen jälkeen, kun niitä alettiin vasta maaliskuussa nostamaan. Inflaatio-ongelma ei siis taittunut korkeampien korkojen ansioista. Inflaatiota ja sen laantumista selittää enemmänkin korona-ajan yhtäaikainen kysyntä- ja tarjontashokki, jonka normalisoitumisessa sen piikistä on mennyt historian aiempien inflatoristen episodien tapaan pari vuotta.
Nyt näyttääkin siltä, että keskuspankki voi olla tekemässä uutta rahapolitiikan virhettä kiristämällä korkoja liian nopeasti, liian korkealle. Jos oletetaan sen viisauden pitävän totta, että koronnostojen vaikutus näkyy taloudessa vasta 9-12 kuukauden päästä, näemme nyt vasta viime alkusyksyn noin kolmen prosentin korkotason vaikutuksen. Tämä avaa riskin sille, että Fed yli 5 prosentin koroilla tarpeettomasti työntää talouden taantumaan. Sen sijaan keskuspankin tulisi vain odottaa normaalin disinflatorisen prosessin jatkumista loppuun, jonka jo tehdyt koronnostot varmistavat. Samaan aikaan keskuspankin pitäisi alkaa signaloimaan koronnostojen sijaan tulevia koronlaskuja takaisin sen itse määrittämälle neutraalille tasolle, joka on 3-4 % välissä – näin ainakin jos se haluaa saavuttaa ns. soft landingin, jossa inflaatio-ongelma taittuu ilman ryppyjä talouteen.
Mistä talousmedia puhuu ja mitä markkina todella hinnoittelee
Vaikka jostain syystä ekonomistit ja markkinakommentaattorit edelleenkin puhuvat inflaatio-ongelmasta ja pitävät korkeita korkoja järkevänä, osakemarkkinahinnoittelu saattaa kuvastaa jo erilaista näkemystä tulevaisuudesta. Tai tarkemmin ajateltuna lähes varmuudella kuvastaakin, sillä USA:n osakeindeksit alkavat lähestymään kaikkien aikojen huippujaan ja esim. Nasdaq on noussut jo yli 50 % lokakuun pohjanoteerauksestaan. Markkina siis näkee paluun kevyempään rahapolitiikkaan (ei kuitenkaan nollokorkoihin), kuluttajien kasvavan ostovoiman inflaatio-ongelman väistymisen jälkeen ja yrityksien tuloksien paluun takaisin kasvu-uralle.
Tätä tulevaisuutta markkina on nousullaan hinnoitellut jo yli 9 kuukauden ajan ja vinkkejä siitä on voinut saada seuraamalla makrotaloutta. Esimerkiksi jo syyskuussa pystyi näkemään selkeän käännekohdan inflaatiossa (ks. Viisas Raha -blogi Inflaatiopiikki on ohitettu – helpotus osakkeille tulossa?) huolimatta siitä, että raportoitu vuosi-inflaatio oli tuolloin 8,3 % tasolla.
Vaikka ”inflaatiotreidi” on toiminut jo yhdeksän kuukautta, ei se tarkoita sitä, että se olisi ohi vielä. Merkittävimmät ja vahvimmat makrotreidit voivat kestää kuukausista vuosiin. Yleensä ne päättyvät vasta, kun valtaosa on vaihtanut näkemystä ja mukana kyydissä. Näin ei vielä ole.
Makrotreidit syksylle 2023
Long osakkeet. Osakkeiden nousu mitä todennäköisimmin jatkuu, jos Fed ei tarpeettomasti kiristä taloutta kohti taantumaa. Dipit ovat ostopaikkoja. Tätä näkemystä on mahdollista muuttaa, jos tiedot makrotaloudesta muuttuvat nykyisestä.
Short korot. Odotan sekä lyhyiden, että pidempien korkojen kääntyvän laskuun. Tämä treidi toimii, vaikka talousdata kääntyisi heikommaksi (markkina alkaa hinnoittelemaan koronlaskuja heikkouden takia) tai vaikka talousdata säilyy hyvänä, mutta markkinakonsensus ymmärtää inflaatio-ongelman poistuneen ja alkaa hinnoittelemaan koronlaskuja siitä syystä neutraalille tasolle.
Tärkeää tietoa riskeistä: Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin.
Jukka Lepikkö
Kirjoittaja on Suomen tunnetuimpia treidaajia ja tehnyt aktiivista päiväkauppaa vuodesta 2007 alkaen. Hän esiintyy Youtubessa Traders’ Club -videosarjassa ja jakaa ajankohtaisia markkinanäkymyksiään myös Twitterissä, @JukkaLepikko.
