Velka on viivästettyä verotusta. Verotus kiristää talouden toimeliaisuutta. Velka siis kiristää viiveellä talouden toimeliaisuutta.
Edellä mainittua voidaan kutsua matematiikassa deduktiiviseksi päättelyksi, jossa ensimmäinen ja toinen premissi muodostavat yhdessä johtopäätöksen.
Matematiikka ei ole vain vaikeiden yhtälöiden ratkaisemista, vaan loogisen päättelyketjun muodostamista. Vuonna 2000 Suomi oli PISA-tutkimuksessa neljäs matematiikassa, vuonna 2018 saimme sijan 16. Suomea vaivaa matematiikan osaamispuute, joka näkyy niin politiikassa kuin arjessamme.
Suomalaisten kärkipoliitikkojen matematiikan osaaminen ei ole järin kummoinen. Iltasanomien (2.6.2021) mukaan nykyhallituksen priimukset Anna-Maja Henriksson (r.) ja Thomas Blomqvist (r.) ovat kirjoittaneet pitkästä matematiikasta L:n. Hallituksen kahdessa tärkeimmässä pestissä toimivat Sanna Marin (sd.) ja Annika Saarikko (kesk.) ovat kirjoittaneet lyhyestä matematiikasta C:n ja M:n.
Historiassa valtakaksikon matematiikan osaamisella ei juuri ole briljeerattu. Kuvaavaa on, kuinka Jyrki Kataiselta (kok.) kysyttiin 2010, miten kuutosen matematiikalla pystyy laskemaan Suomen miljardivelkoja ja Kreikan tukipaketteja. “Minä en niitä laske, vaan teen päätöksiä” kuului vastaus. Päätös se on paskakin päätös, opetettiin armeijan harmaissa.
Alijäämää on valtion taloudessa kasvatettu miljarditolkulla vuodesta toiseen nollakorkomaailmassa. Vasemmistointellektuelli Jussi Saramon (vas.) mukaan korkomenot eivät nouse eikä korkoja tarvitse maksaa takaisin (Uusimaa 26.9.2021). Valtiovarainministeriön mukaan korkomenot ovat kuitenkin nousseet miljardilla ja tulevat nousemaan 2,5 miljardiin kuluvana vuonna (HS 18.1.2023).
Miten tämä kaikki rahoitetaan? Joko veronkorotuksilla tai leikkauksilla, eli kurjuutta on luvassa.
Sama matematiikan osaamattomuus näkyy myös tavallisen suomalaisen arjessa. Kaikki eivät osaa hahmottaa, kuinka tärkeää on sijoittaa ja ennen kaikkea pysyä kaukana pikavipeistä. Entä mikä ymmärrys on vaihtuvien asuntolainan korkojen vaikutuksesta omaan talouteen, kun pelkästään alennusprosentitkin kaupan hyllyllä ovat hepreaa. Tästä syystä hätääntyneet kansalaiset valitsevat ylihintaiset kahden vuoden sähkösopimukset, eivätkä pörssisähköä.
Miksi opetusministerit eivät vuosien saatossa ole tätä matematiikkaosaamisen alamäkeä hoksanneet ja korjanneet? Toivottavasti valitsemme siihenkin ministeripestiin matematiikan osaajan, jota eivät EU:n palkintovirat ja ajatushautomoiden suojatyöpaikat viettele.
Victor Snellman
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
