Suomen Maatalous-Osake-Pankki oli liikepankki, joka perustettiin vuonna 1916. Pankin varsinainen toiminta alkoi alkuvuodesta 1917.
Suomen Maatalous-Osake-Pankin pääkonttori oli vuoteen 1927 asti Tampereella ja sen jälkeen pääkonttori siirrettiin Helsinkiin, jossa se toimi osoitteessa Eteläesplanadi 24, kauniissa vaaleanpunaisessa uusrenessanssityylisessä rakennuksessa.
Pankilla oli toimintansa aikana yhteensä 32 sivukonttoria ympäri Suomea. Useiden suomalaisten liikepankkien taustalla olivat maatalouteen liittyvät tahot. Metsätalous on ollut Suomessa aina tärkeä liiketalouden ala, ja liikepankit ovatkin usein rahoittaneet myös maanomistajien toimintaa.
Suomen Maatalous-Osake-Pankki perustettiin erityisesti palvelemaan maataloutta ja siihen liittyviä sijoitus- ja luottotarpeita, jotta maatalous Suomessa voisi kohota entistä kukoistavammaksi. Pankki oli perustamisestaan lähtien suomenkielinen ja se perustettiin nimenomaan vastaamaan jo toiminnassa olevaa ruotsinkielistä Landmannabanken Aktiebolagia, joka oli perustettu muutamia vuosia aikaisemmin vuonna 1909 myöntämään luottoja ruotsinkieliselle maanviljelijäväestölle. Suomen Maatalous-Osake-Pankin osakekirjassakin voi nähdä kuvituksena viljakuhilaita rivissä ja niiden takana maatyöläisen kyntämässä hevosella peltoa.
Suomen Maatalous-Osake-Pankin perustamisessa liikkeelle panevana voimana olivat Tampereen seudulla asuneet talouselämästä kiinnostuneet tilanomistajat ja maanviljelijät. Perustajien joukossa oli yhteiskunnallisessa elämässä aktiivisia henkilöitä kuten entisiä valtiopäivämiehiä ja kansanedustajia, joista suurin osa oli nuorsuomalaisten ja maalaisliittolaisten taustoista.
Maanviljelijät ymmärsivät oman arvonsa talletusten antajana ja kokivat liikepankkien luotonannon ohjautuvan enemmän kaupan ja teollisuuden rahoittamiseen maatalouden jäädessä jalkoihin. Suomen Maatalous-Osake-Pankin hallintoneuvosto koostuikin maanviljelijöistä, agronomeista sekä kunnallis- ja maanviljelysneuvoksista. Mukana oli myös maalaisliittolainen presidentti Kyösti Kallio. Pankin osakepääoma oli perustettaessa 5 miljoonaa markkaa.
Helsingissä Maatalous-Osake-Pankki muutti Eteläesplanadi 24:n osoitteeseen, josta se osti toimitilat ja jonka se remontoi pankkikäyttöön sopivaksi. Pankkisali oli ajanmukaiseen pankkityyliin arvokas tummapuisine pankkitiskeineen ja vankkoine pylväineen. Valoa saliin saatiin kattoikkunasta. Rakennus on arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema ja valmistui jo edellisellä vuosisadalla, vuonna 1892 Hauen kortteliin.
Höijerin arkkitehtoninen tuotanto on uusrenessanssityylistä ja rakennukset sijoittuivat pääasiassa Helsinkiin. Hänen tunnetuimpia töitään ovat esimerkiksi Ateneumin taidemuseo, Helsingin Erottajan paloasema sekä Hotelli Kämp. Myös monia hänen suunnittelemiaan asuinkerrostaloja rakennettiin Helsinkiin. Muualle Suomeen hän suunnitteli esimerkiksi tehdasrakennuksia.
Theodor Höijerin ura arkkitehtinä liittyy Suomen elinkeinoelämän vapautumisen sekä kunnallishallinnon kehityksen aikaan. Höijeristä tulikin yksi varakkaan kaupunkiporvariston suosikkiarkkitehdeistä, jonka rakennukset ennen 1800- ja 1900-luvun vaihdetta hallitsivat Helsingin uuden liikekeskustan ilmettä. Eteläesplanadin ja Erottajan kulmassa sijaitsevan rakennuksen kulma on viistottu, mikä antaa sille erikoisen luonteen. Kulmassa sijaitsevan oven yläpuolella on myös kaksi Robert Stigellin veistämää miesatlanttia, jotka kannattelevat kulman palkistoa.
Laman aikaan vuosina 1932 ja 1933 pankki oli vaikeuksissa ylisuuren luotonantonsa takia eikä maksanut tällöin osinkoa. Ennen tätä pankin osakevaihto oli kohtalaisen hyvää ja vakaata vaikkei kovin suurta ja kurssi oli nousujohteinen. Vasta vuonna 1942 yhtiö otettiin listalle uudelleen eikä vaihdon arvo tällöinkään ollut kovin suurta. Kuten monet muutkin pienemmät liikepankit, myös Maatalous-Osake-Pankki fuusioitiin lopulta vuonna 1958 Kansallis-Osake-Pankkiin. Nykyään rakennuksessa sijaitsee muun muassa myymälä- ja toimistotilaa.
Anu Latva-aho
FM, taidehistoria
