Klikkiotsikoiden aikakaudella on helppoa luoda vääristyneitä mielikuvia, jotka vievät keskustelua sivuraiteille. Sijoitusaiheisen keskustelukulttuurin soisi olevan hieman armollisempaa.
Mediassa uutisoitiin taannoin opiskelijasta, joka avasi epähuomiossa kaksi osakesäästötiliä. Seurauksena oli varsin tuntuva rangaistus: Verohallinto muisti inhimillisen virheen tekijää tuhansien eurojen veronkorotuksella. Uutinen nousi päivän luetuimpien joukkoon, mikä sai minut varpailleni. Onhan se ilahduttavaa, että sijoittaminen kiinnostaa yhä laajempaa kansanosaa, mutta tuntuu siltä, että etenkin kielteissävytteiset talousartikkelit lähtevät leviämään mediassa vääristä syistä ja keskustelu ajautuu herkästi sivuraiteille.
Raflaavien klikkiotsikoiden ja tekstien kevyen silmäilyn aikakaudella on huolestuttavan helppoa luoda vääristyneitä mielikuvia, jotka vaikuttavat peruuttamattomasti käsityksiimme. Kohtuuttomasta sanktiosta uutisoinnin varjoon on tyystin jäänyt verottajan vastine kohulle. Vaikka koko veronkorotussummaa ei todennäköisesti voida jättää määräämättä, kovien oppirahojen maksamiseen voi kuitenkin hakea verosta vapauttamista, jos ylimääräinen osakesäästötili on todella avattu vahingossa eikä sillä ole ollut toimintaa. Tämä tieto ei liene saavuttanut niitä kommentoijia, jotka ovat kritisoineet sijoittamiseen liittyviä sääntelyitä kärkkäin sanankääntein.
Etenkin kielteissävytteiset talousartikkelit lähtevät leviämään mediassa vääristä syistä ja keskustelu ajautuu herkästi sivuraiteille.
Syyttävä sormi kahden osakesäästötilin loukkuun joutumisesta osoittaa byrokratian lisäksi kokemattomaan piensijoittajaan, jonka olisi tietysti pitänyt tietää tästä finanssituotteille epätyypillisestä lakipykälästä, sisäistää kaikki sääntelyt kertaheitolla ja ymmärtää lukemansa. Erehdyksille ei ole sijaa.
Rahapuheessa ei toki turhaan korosteta sanontaa ”tiedä, mihin sijoitat”, mutta keskusteluilmapiirin tulisi vastaavankaltaisten aiheiden ympärillä olla ehkä hieman armollisempaa. Uutiset sijoittamiseen liittyvästä regulaatiosta sijoittajien sudenkuoppana lisäävät vain huolta. Monet sijoittamisesta kiinnostuneet säikähtävät ja ottavat yhä haparoivampia askeleita tai jopa lykkäävät harrastuksen aloittamista virheiden tekemisen pelossa.
Eräällä sosiaalisen median foorumilla pohdiskeltiin, olisiko parempi vain jemmata käteistä patjan alle. Että eihän tässä mitään muuta kannata edes yrittää. Sijoittaminen nähdään siis liian riskialttiina toimintana, eivätkä viimeaikaiset uutisoinnit kaikessa paniikinlietsonnassaan ainakaan varsinaisesti kannusta kansankapitalismin nousuun.
Viimeaikaiset uutisoinnit eivät ainakaan varsinaisesti kannusta kansankapitalismin nousuun.
Yhtäältä on hyvä, ettei pörssissä shoppailun mainosteta olevan pelkkää glamouria, samppanjaa ja urheiluautoja, vaan myös kompastuskivien mahdollisuus on tiedostettava. Toisaalta tarvittaisiin lisää näkyvyyttä tsemppaaville tarinoille, jotta sijoittamisesta saataisiin tavallisten tallaajien keskuudessa normalisoitu tapa luoda taloudellista turvaa ja tavoitella unelmia.
Sijoittamisen olisi aika peitota lottoaminen ja rahojen tilillä makuuttaminen hyväksyttävinä vaurastumiskeinoina suomalaisille teetetyissä kyselytutkimuksissa. Milloin tähän oikein päästään?
Petra Elers
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, pitkän aikavälin sijoittaja ja opiskelija Turun yliopistosta.
