Siinä missä Venäjä on jokaiselle maailman ihmiselle– ainakin toivottavasti–arveluttava paikka sijoittaa nyt ja tulevaisuudessa, niin tähän samaan kastiin saattaa nyt päästä myös Suomi, mutta pienemmässä mittakaavassa. Suomi voi olla tässä tilanteessa haluamattaan sijaiskärsijä.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022 ja aloitti hyökkäyssodan. Tämä ei ole uutinen enää kenellekkään, mutta sanotaan asia kuitenkin heti tähän alkuun. Olen tietoisesti päättänyt olla kirjoittamatta taloudesta mitään mihinkään mediaan reilun viikon ajan, koska tuntuu vaikealta ottaa mitään näkemystä mihinkään ilman kuulostamatta typerältä ja/tai välinpitämättömältä.
Ei oikein viitsi kertoa säästämisen ja sijoittaminen tärkeydestä samalla, kun toisaalla ohjukset osuvat siviilikäytössä oleviin rakennuksiin. Sain kuitenkin kaikkien mahdollisten tunteiden keskellä tämän kirjoituksen laadittua.
Inflaatio on ollut talousuutisissa jo pitkään ja siitä on vauhkottu mediassa niin paljon, että porukka hokee sitä jo unissaankin. Inflaation nopea nousu tuli kaikille talousihmisille yllätyksenä ja sen aiheuttamana viime vuoden kasvurakettibumtsibumien pörssikursseista on pyyhkiytynyt pois parhaimmillaan 80-90 prosenttia.
Ei se P/S 200 sitten ollutkaan tolkun arvostustaso. Olipas yllättävää, että näin pääsi käymään.
Viime vuoden kasvurakettibumtsibumien pörssikursseista on pyyhkiytynyt pois parhaimmillaan 80-90 prosenttia.
Nyt kun inflaatio on jo wanha uutinen ja peruskauraa, niin sijoittajien katse on siirtynyt hamuilemaan horisontissa näkyvää seuraavaa kriisiä (joka on muuten itselleni todella erikoinen ajatusmaailma, mutta ei puhuta siitä enempää tällä kertaa). Jotkut (joihin myös tämän kirjoituksen kirjoittaja lukeutuu) ovat seuraavaksi pörssikursseja (mahdollisesti) laskevaksi riskiksi ajatellut deflaatiota*tai stagflaatiota**.
Edellä mainitut asiat ovat ihan päteviä ja järkiperusteisia arvauksia seuraavan pörssikorjauksen aiheuttajiksi, mutta kuinka väärässä sitä pieni ihminen voikaan olla. Käsi pystyyn ketkä osasivat arvata, että seuraava karhumarkkina*** (kirjoitusta tehdessä 4.3.2022 OMX Helsinki 25 -indeksi on pudonnut vuoden alusta yli 21 prosenttia) aiheutuukin Putinin Venäjän sekoilusta? Gurun viitta hänelle, joka tämän tiesi.
Siinä missä koronaviruksen aiheuttamassa pörssiromahduksessa alkoi porukka löytämään taas pitkästä aikaa taselaskelman puolelle, niin tänään vuosikatsauksista kolutaan tarkasti (ja syystä) markkina-alue altistumiset sekä myynnin että ostojen osalta. Puhutaankin tänään mahdollisimman neutraalisti sijoittamisen poliittisten riskien kosahtamisesta. Pääosissa tänään näyttelee Venäjä.
Venäjä siirtyi päivässä kivikaudelle – Suomi sijaiskärsijänä?
Venäjä siirtyi mielestäni päivässä kivikaudelle ainakin pörssin osalta. Talouspakotteet, jotka osuivat pääomamarkkinoihin erittäin vahvasti, johtivat ruplan romahtamiseen ja Venäjän pörssin sulkeutumiseen. Voi varmaan rohkeasti sanoa, että tämän kertaiset taloudelliset pakotteet ovat niin historiallisen voimakkaita, että ne tuntee jokainen venäjäinen kodeissaan takuuvarmasti.
Siinä missä Venäjä on jokaiselle maailman ihmiselle (ainakin toivottavasti) arveluttava paikka sijoittaa nyt ja tulevaisuudessa, niin tähän samaan kastiin saattaa nyt päästä myös Suomi, mutta pienemmässä mittakaavassa. Suomi voi olla tässä tilanteessa haluamattaan sijaiskärsijä.
Ulkomaalaiselle sijoittajalle Suomi on välittömässä Venäjän vaikutuksen alaisuudessa, joka reunamarkkinana olemisen lisäksi ei ainakaan lisää innokkuutta ostaa pörssissämme listattuja osakkeita. Ja en olisi kovinkaan yllättynyt, jos ”isot pojat” ovat laittaneet myyntinapin pohjaan aivan viimeistä päivää kaikille omistuksille, jossa markkinapaikkana luki Suomi.
Tämän vaikutuksesta pörssikurssien kehittymiseen Helsingin indeksiin nyt tai tulevaisuudessa, en osaa antaa mitään valaistua arviota näillä olemattomilla natsoillani. Tuskin kuitenkaan mitään positiivista, ainakaan lyhyellä tähtäimellä.
Suomalaisten kotitalouksien osakeomistukset ovat Suomen pankin tiedon mukaan 90-prosenttisesti Suomen kamaralla, mikä tässä tilanteessa ei ole varsin mairitteleva meriitti. Viime aikaisen pörssien laskun vuoksi Suomen kotitalouksien varallisuus on laskenut merkittävästi. Tietysti tässä on menetty vain rahaa, joten en näe sitä niin isona ongelmana tässä geopoliittisessa tilanteessa.
Suomalaisten kotitalouksien osakeomistukset ovat 90-prosenttisesti Suomen kamaralla, mikä tässä tilanteessa ei ole varsin mairitteleva meriitti.
Tilanne opettaa meille suomalaisille kuitenkin jotain tärkeätä. On erittäin tärkeätä muistaa sijoittaa rahaa muihin tarkkaan valittuihin maihin Suomen rajojen ulkopuolelle maariskin laskemiseksi. Kuitenkin hevosen kokoisilla kirjaimilla kirjoitettuna tarkkaan valittuihin maihin, jotka ovat poliittisesti stabiileja.
Tämä on erityisen tärkeätä, jos sijoitushorisontti on pitkä ja olet samanlainen osto-pidä-monitoroi sijoittaja kuin minä. Jos maa, johon sijoitat, ei ole poliittisesti stabiili, niin arvostustasoilla ei ole mielestäni mitään merkitystä. Entä sitten, jos esimerkiksi joku venäläinen pankki on puolet edullisempi arvostustasoiltaan kuin suomalainen toverinsa, jos omistus voi kadota ”yhdessä yössä”?
Siinä missä treidaajat (erityisesti lyhytaikaista kauppaa käyvät) saattavat pystyä seilaamaan näiden maiden pörsseissä ilman näppien polttamista, niin en näe miten se voisi soveltua omaan strategiaani pitkäjänteisenä sijoittajana. Venäjälle pitkäjänteisesti sijoittanut yksityissijoittaja on tällä hetkellä todella vaikeassa tilanteessa, kun käytännössä jokainen mahdollinen poliittinen riski on toteutunut ulkomaalaisten myyntien estämisestä pörssin sulkeutumisen kautta ruplan romahtamiseen. Ohimoita särkee pelkästään kirjoittaa edellinen lause.
Venäjän pörssi suljettiin määrittelemättömäksi ajaksi – Sberbankin Euroopan tytäryhtiö konkurssiin
Jos talousuutisten seuraaminen on jäänyt vähemmälle viime aikoina (on varmasti hyvä asia, kaiken muun stressin kokemisen aikana, ottaa etäisyyttä sijoituksiin väärien valintojen tekemisen välttämiseksi), niin Venäjän pörssiä ei ole avattu kirjoitushetkellä viimeiseen viiteen päivään.
Oma spekulaationi on se, että kyseisen pörssi avautumista ei myöskään tulla enää näkemään. En tiedä mitä tämä tarkoittaa olemassa oleville venäläisille osake- tai rahastosijoituksille, mutta tuskin mitään positiivista.
Putinin toimien vuoksi, ja ansaittujen talouspakotteiden asettamisen jälkeen, Venäjän pörssi tuhoutui kerta rysäyksellä. Pörssiä yritetään pelastaa erilaisin toimin, mutta pörssin sulkeminen vain siirtää tapahtumaa myöhäisempään aikaan, joka ei kuitenkaan tule muuttamaan tosiasiaa.
Venäjän suurin pankki, Sberbank, on Venäjän pörssin kiinni olemisesta huolimatta rinnakkaislistautumisen vuoksi (Lontoo) saavuttanut sen kuuluisan pohjakosketuksen. Twitterissä pyöri kuvakaappauksia pari päivää sitten siitä, että joku oli asettanut ostotoimeksiannon Sberbankin osakkeista tasan 0.000 USD hintaan.
Jos esimerkiksi satuit ostamaan kyseistä yritystä muutama vuosi takaperin edullisen arvostuksen vuoksi pitkään salkkuun, niin ei paljon naurata, kun kaiken hodlaamisen jälkeen 11 päivässä kurssi laskee 14.76 dollarista lähes nollaan. Jos olet ”onnellinen” Sberbankin omistaja, niin tässä ei ole tarkoitus mitenkään ilkkua, vaan antaa vain yksi esimerkki sijoittamisen poliittisistä riskeistä kaikessa karuudessaan. Meinaan Sberbankin eurooppalainen tytäryhtiö hakeutui jo konkurssiin, joten saa nähdä miten emoyhtiölle käy.
Miten oma sijoittaminen on muuttunut viimeisten tapahtumien johdosta?
Jos aikaisemmin on tullut sijoitettua hyvin vahvasti vain fundamenttien perusteella, niin ainakin itselle on tullut entistäkin tärkeämmäksi asiaksi selvittää tästä lähtien hankittavan yrityksen päämarkkina-alueet niin myynnin kuin ostamisen osalta.
Esimerkiksi aikaisemmin salkkuni suurin omistus Neste (en ole siis myynyt, mutta sattuneista syistä osake on ottanut kiltisti sanottuna hieman pataan viime aikoina) osti raakaöljystään kaksi kolmasosaa vielä Venäjältä ennen kuin se tiistaina 1.3. ilmoitti siirtyvänsä käyttämään muita öljylaatuja, kuten Pohjanmeren öljyä.
En ole esimerkiksi yhtään yllättynyt, jos Nesteen jalostusmarginaalit fossiilisten polttoaineiden osalta pyyhkiytyvät pois tämän muutoksen jälkeen. Siihen on varmasti ollut syitä, miksi raakaöljy on ostettu Venäjältä eikä muualta. Sijoitusteesini on kuitenkin Nesteen osalta aina ollut biopohjaiset polttoaineet, joten tämä ei aiheuta mitään toimenpiteitä omistajuudessani.
Olinko tietoinen siitä, että Neste ostaa öljyä Venäjältä? Kyllä, mutta en ollut tietoinen, että se oli näin korkealla tasolla. Tästä lähtien tulen tietämään ostamieni yritysten ”venäjäriskit” ja tulen tekemään saman arvion jokaiselle omistukselleni tulevan viikonlopun aikana. Katsotaan mitä mörköjä kaapista löytyy.
Mutta miten tästä eteenpäin? Miten poliittinen riski pitäisi huomioida sijoittamisessa? Mitkä maat päätyvät kieltolistalle poliittisten riskien vuoksi? Miten määritellä poliittinen riski? Mikä on tarpeeksi suuri poliittinen riski, jolloin ei enää kannata sijoittaa kyseiseen maahan?
Erittäin hyviä kysymyksiä mihin vastaaminen on hyvin paljon yli oman osaamistasoni. Tiedän kuitenkin sen jo varmaksi, että Venäjä on itsellä liittynyt Kiinan kanssa hyvin yksinäiselle listalle: ”Maa, johon ei voi sijoittaa todellisen poliittisen riskin vuoksi nyt tai tulevaisuudessa, vaikka arvostustasot olisivat mitä tahansa. Pysy kaukana.”
*Deflaatio on inflaation vastakohta. Rahan arvo nousee, joka on huono asia erityisesti investointien jäätymisen näkökulmasta.**Stagflaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa on samanaikaisesti korkea inflaatio, alhaiset korot, talous on lamassa ja työttömyys on korkealla.***Indeksi on pudonnut vähintään 20 prosenttia. Tällöin pörssi on ”karhumarkkinassa”.
Tässä kirjoituksessa käsiteltyjä asioita ei pidä käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi osta tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee itse tehdä sijoituspäätökset. Kirjoittajalla ei ole mitään taloudellista koulutusta, joten tekstiin on hyvä suhtautua kriittisesti. Kirjoitus edustaa kirjoittajan näkemyksiä ja mielipiteitä, eivätkä ne välttämättä edusta Suomen Osakesäästäjien kantaa.
Jesse Viljanen
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
