Kuinka paljon taseessani on velkaa tai omaisuutta? Kuinka vahva tuloslaskelmani on?Kuinka suuri tulojen pudotus vetää kassavirtani negatiiviseksi?
Yritysten arvioiminen numeerisesti on jokaiselle sijoittajalle ainakin jossain määrin tuttua.Selvityksessä tulee käytyä läpi, niin yrityksen taseen, kassavirran kuin tuloslaskelman tilanne. Jos kaikki nämä vuosikatsauksen osa-alueet näyttävät paperilla hyvältä, niin sijoitus yritykseen saa yleensä vihreää valoa.
Jos yksikin edellä mainituista asioista on yrityksellä pielessä, kasvaa sijoituksen riski. Huonossa kunnossa oleva tase saattaa vaikeuttaa yrityksen velan saantia tai pahimmassa tapauksessa kaataa yrityksen sen tietyn asian osuessa tuulettimeen. Alhainen kassavirta kielii taas pahasti siitä, että yrityksen toiminta ei tuota tulosta ja tulevaisuudessa siintävät ongelmat, jos asia ei nopeasti muutu paremmaksi. Vaikka kassavirta olisikin hyvä, niin tuloslaskelman viimeinen rivi saattaa silti olla matala. Tämä voi viitata siihen, että liiketoiminnan ylläpitäminen vaatii paljon rahaa tai esimerkiksi rahoituskulut ovat suuret.
Täsmälleen samanlaista fundamenttianalyysiä voi toteuttaa myös omaan elämään ja talouden tilaan. Kuinka paljon taseessani on velkaa (velvotteita) tai omaisuutta (varallisuutta)? Kuinka vahva tuloslaskelmani on (säästöaste)? Mitkä ovat pysyvät kustannukseni, joita minun on mahdotonta välttää (käyttökate)? Kuinka monesta lähteestä tuloni tulevat (hajautus)? Olenko hankkinut omaisuuteeni rahaa tuottavia (osakkeet, rahastot, sijoitusasunnot) vai rahaa kuluttuvia omaisuuseriä (autot, veneet, kesämökit)? Kuinka suuri tulojen pudotus vetää kassavirtani negatiiviseksi (nollatuloslaskelma)?
Ajattelin tänään kirjoittaa tästä asiasta omasta näkökulmastani ja lopuksi pohtia, että sijoittaisinko itseeni, jos olisin yritys. Tämän lisäksi myös pohdin mitä olisin ”yrityksestä” valmis maksamaan.
Investoinnit (koulutus)
Yritystoiminta vaatii jatkuvia investointeja, jotta nykyinen markkinaosuus voidaan pitää tai sitä voidaan jopa parhaimmassa tapauksessa hieman kasvattaa. Säästäminen investoinneissa johtaa lopulta markkinaosuuksien menettämiseen ja lopulta pahimmillaan yrityksen alasajoon kilpailijoiden viedessä markkinat ylivertaisilla tuotteillaan.
Yksityisenä henkilönä asiaa voi tarkastella samalla tavalla. Kouluttautuminen tietylle alalle saattaa jossain aniharvoissa tilanteissa pitää sinut työllisenä koko työelämäsi, mutta nykyaikaisessa muuttuvassa maailmassa jatkuvan kehittämisen kulttuuri on tullut uudeksi normaaliksi. Jos et ole jatkuvasti kiinnostunut kehittämään itseäsi ja oppimaan uusia taitoja, niin markkina-arvosi työllistäjän näkökulmasta laskee kuin lehmän häntä.
Historiallisesti Suomessakin jopa puolet ihmisistä työskentelivät maatalouden piirissä vielä 1950-luvulle asti. Nykyään tämä luku on noin 13 prosenttia. On siis selvää, että työtehtävät ja ammatit tulevat muuttumaan tulevaisuudessakin ja uudelleen kouluttautuminen on jopa hyvinkin todennäköistä.
Omassa elämässäni olen sisäistänyt jatkuvan kehittymisen kulttuurin, joka on näkynyt jatkokouluttautumisena, bloggaamisen ja kirjoittamisen aloittamisena ja opiskeluna vapaa-aikana. Euromääräisesti panostukseni itseni kehittämiseen ovat olleet toistaiseksi matalat, mutta tunteja on tullut käytettyä asiaan merkittävästi. Pidän kuitenkin jossain määrin ongelmallisena, että en ole käyttänyt rahaa itseni kehittämiseen esimerkiksi koulutusten muodossa.
Tase (velat ja varallisuus)
Vaikka taseen tarkastelu ei ollutkaan aikaisemmin niin seksikästä sijoitusmaailmassa, niin sen tärkeys on kuitenkin korostunut koronan tuomien ongelmien vuoksi. Hyvätaseiset yritykset selviävät suuristakin ongelmista huonotaseisten yritysten kuollessa pois. Taseen oikeellisuus on myös äärimmäisen ratkaisevassa asemassa, kun yrityksen arvoa määritellään. Tietyt yritykset, kuten kiinteistösijoitusyritykset (kaikki muistavat Ovaro casen), tykkäävät luoda taseeseen ja tulokseenExcel-rahaa pumppaamalla kiinteistöjensä arvoja täysin itsekeksimillään kaavoilla ja odotuksillaan. Mielestäni tämä ei ole hyvien tapojen mukaista.
Oman elämänsä tasetta tarkasteltaessa on hyvä pitää järkipäässä ja jättää Excel-rahan luominen muille. Rehellisellä tarkastelulla pystyy nopeasti näkemään taseen ongelmat ja hyvät puolet. Tasetta tarkasteltaessa on hyvä selvittää ainakin seuraavat asiat: Hyvien, rahaa tuottavien, omaisuuserien määrä ja koostumus– Osakkeet, rahastot, sijoitusasunnot, korkoinstrumentit Huonojen, rahaa kuluttavien, omaisuuserien määrä ja koostumus– Autot, veneet, kesämökit, jne. Muut omaisuuserät– Oma asunto, taide, arvokkaat keräilyesineet, arvometallit (ei korut) jne. Velan määrä ja koostumus– Asuntolaina, kulutusluotot, osamaksut, autolaina, opintolaina, sijoituslaina, jne.Henkilökohtainen taseesi on seuraava:
VaratVelatOsakkeet47 565 €Asuntolaina53 800 €Käteinen2 583 €Opintolaina1 600 €Asunto77 500 €Autolaina5 320 €Auto9 000 €Muu laina600 €Osuuskunnat300 €
Nettovarallisuus75 628€
Taseen tarkastelusta voidaan nähdä, että hyviä omaisuuseriä (osakkeita) on varsin paljon nettovarallisuudesta. Huonojakin omaisuuseriä on esim. autolainan muodossa. Pikavipit ja muut kulutusluotot loistavat kuitenkin poissaolollaan, joka on hyvä. Käteisen määrä on pieni, mutta se kattaa kuitenkin kahden kuukauden kiinteät kustannukset.
Liiketoiminta (palkka, menot, säästäminen, sijoitukset)
Yritykselle liiketoiminta voi olla mitä tahansa tuotteiden ja palveluiden maailmasta, mutta kaikille yhteistä on se, että liiketoiminnalla pyritään tekemään tuottoa osakkeenomistajille. Liiketoiminnan tulojen ja menojen kääntäminen yksityiselle henkilölle on hieman monimutkainen asia, mutta asioiden yksinkertaistamiseksi voimme puhua henkilön liiketoiminnasta työssäkäyntinä (tulot) ja liiketoiminnan menoina elämän ylläpitämistä (menot).
Jos liiketoiminnan kustannukset ovat yhtä korkealla kuin liiketoiminnan tuotto, ei voittoa jää yhtään jaettavaksi omistajille. Tästä voidaan syyttää joko liian korkeita menoja, rahoituskuluja tai kilpailua, mikä on laskenut tuottoja.
Henkilökohtaisesti tämän seuraaminen on äärimmäisen helppoa. Nettovarallisuuden seuraamisen ja kassavirtalaskelman avulla saat nopeasti selville jääkö tuloistasi mitään säästöön ja jos jää, niin mihin muotoon se muuttuu.
Olen henkilökohtaisesti seurannut tulojeni ja menojeni suhdetta bloggaamisen aloittamisesta lähtien (03/2017). Tämä on kuvattuna alla olevassa kuvaajassa.
Kuvaajasta on varsin nopeasti nähtävissä, että menot ovat koko mittaushistorian aikana ollut vähemmän kuin tulot. Menoissa on ollut jopa laskua vaikka siellä näkyykin pienenä nousemisena uuden auton hankinta ja siitä aiheutuvat lainanlyhennykset. Keskimääräinen säästöasteeni koko mittaushistorian aikana on kuitenkin ollut 39.2 prosenttia (ns. käyttökate). Samaan hengenvetoon voi sanoa, että olen onnistunut myös kasvattamaan tulojani jatkuvalla kehittymisellä työelämässä, sijoitustoiminnalla ja bloggaamalla saaduilla tuloilla.
Säästöön jääneelle rahalle olen vielä pyrkinyt hakemaan tuottoa osakkeista varsin hyvällä menestyksellä. Vaikka riskinottaminen ei ole ollut suurta, niin keskimääräinen vuosituottoni on viimeiseltä viideltä vuodelta ollut yli 12 prosenttia. Tällä hetkellä nettovarallisuuden kehittyminen on velkojen lyhentämisen ja sijoittamisen aikaansaannosta.
Arvostustaso
Yrityksille sopiva arvostustaso riippuu paljolti niiden liiketoiminnan laadusta, kasvuodotuksista ja tuloksesta. Jossain määrin tähän vaikuttaa myös se, millä alalla yritys toimii. Nykyisessä nollakorkoympäristössä yritysten arvostaminen korkeammalle on ollut hyväksyttyä ja esimerkiksi yli 20-30 P/E-luku kasvuyhtiölle ei ole enää mitään. Toisaalta tasearvon perusteella arvostaminen on tullut vieläkin korkeammaksi kaikilla paitsi pääomaintensiivisillä aloilla. P/B-luku 6 ei ole esimerkiksi yhtään mitään teknologiayrityksellä, kuten Facebookilla.
Jos siis minun pitäisi arvottaa ”yritykseni” (eli itseni), niin lähtisin arvioimaan asiaa seuraavien asioiden tiimoilta: Tulos (säästöaste), Tase (nettovarallisuus), velkaisuus ja kasvu (tulevaisuuden sijoitustuotot).
Koska säästöaste on varsin hyvä (39 % nettotuloista), nettovarallisuus on reilusti positiivinen (75 000 €), taseesta on kohtuullisesti velkaa (45 %) ja sijoituksille saatu tuotto on hyvä (yli 12 %); niin varsin korkeahko P/E-luku on perusteltu. Yritykseni arvo voidaan laskea kahdella tavalla: 1) P/E-luvun ja 2) P/B-luvun avulla. Mielestäni hyväksyttävä P/E-luku voisi olla 15-25 ja P/B-luku 3-5.
Näitä arvoja käyttämällä saadaan yritykseni arvoksi seuraavat luvut:
1) P/E-luvun avulla: 210 000 – 350 000 €
2) P/B-luvun avulla: 227 000 – 378 000 €
Molemmista laskentatavoista saadaan suunnilleen samat arvot. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että yritys on arvokkaampi kuin se tällä hetkellä on.
Yhteenveto
Tekstistä tuli varsin pitkä, mutta hienoa että jaksoit lukea loppuun asti. Oman talouden ja omaisuuserien hallinta, ja niiden seuranta on hyvä ottaa tavaksi. Oikeilla valinnoilla, joihin ylijäämäinen talous kuuluu, pystyy tekemään ihmeitä pitkässä ajanjuoksussa. Taloudellinen eläminen ei vaadi kituuttamista vaan hieman ajatusta valintojen taakse. Suosittelen ainakin kysymään itseltä seuraavan kysymyksen ennen suuria hankintoja:
Hankkisinko tämän asian, jos kukaan ei saisi siitä koskaan tietää?
Vedetään vielä kirjoituksen lopuksi yhteen tämän kirjoituksen tärkeimmät asiat kotiin vietäväksi:
1. Kerää itsellesi tuottavaa omaisuutta ja älä kerää itsellesi velvollisuuksia. Tuottavat omaisuuserät, kuten osakkeet, tuottavat sinulle jatkuvasti passiivista tuloa, kun taas velvollisuudet vain kuluttavat rahaasi. Robert Kiyosakin sanoin varakkaat ihmiset hankkivat itselleen tuottavia omaisuuseriä eikä lisää vastuita.
2. Jos tarvitsee velkaa esim. asunnon ostoa varten, niin suhteuta sen määrä omiin tuloisi. Jätä tilaa myös elämiselle ja yllätyksille. Pankin antama maksimilainamäärä on liian paljon.
3. Investoi itseesi koulutuksen tai muun asian muodossa. Vain jatkuvan kehittymisen kulttuurilla tulet pysymään aina työllistettynä.
4. Hanki useita tulonlähteitä. Älä pidä kaikkia munia yhdessä korissa.
5. Suhteuta menosi tuloihin, ei toisinpäin.
Jos teit aikaisemman tarkastelun omalle taloudellesi, niin sijoittaisitko näiden perusteella itseesi?
Jesse Viljanen
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
