Kuten mikään sijoittaminen, asuntosijoittaminenkaan ei ole riskitöntä. Mutta onko riski niin suuri kuin moni klikkiotsikko antaa ymmärtää?
”Vuokralainen tuhosi asunnon – katso kuvat!” tai ”Häädön saaneella vuokralaisella lähes vuoden vuokrat rästissä” Nämä otsikot ovat keksittyjä, mutta ne kuvaavat hyvin median tapaa uutisoida pieleen menneistä vuokrasuhteista. Ei ihme, jos lukijalle tulee tunne joka puolella vaanivista kauhuvuokralaisista ja tuhotuista asunnoista. Mutta millainen riski vuokralainen oikeasti on asuntosijoittajalle? Uskaltaako asuntoihin sijoittaa enää ollenkaan?
Kuten mikään sijoittaminen, myöskään asuntosijoittaminen ei ole riskitöntä. Ja asuntosijoittamisen riskit voivat liittyä myös vuokralaiseen: vuokrat voivat jäädä maksamatta, ja vuokralainen voi aiheuttaa häiriötä taloyhtiössä tai tuhota asunnon. Jos tällainen tapaus sattuu omalle kohdalle, se tuntuu kauhealta.
Tylsä totuus klikkiotsikoiden takana on kuitenkin se, että suurin osa vuokrasuhteista sujuu hyvin. Vuokrat tulee maksettua ajallaan ja asunto jää vuokralaisen jäljiltä siistiin kuntoon. Vuokranantajalla on käytössään myös tukku keinoja, joilla vuokralaiseen liittyvien riskien realisoitumista tai niiden vaikutuksia pystyy pienentämään.
Huolellinen asuntosijoittaja varautuu riskeihin
Parhaiten vuokralaiseen liittyviä riskejä pystyy ennaltaehkäisemään huolellisella vuokralaisvalinnalla. Vuokralaista valitessa on lupa selvittää asuntoa hakevien maksukykyä ja -halua. Luottotiedot ja vuokralaisehdokkaan henkilöllisyys kannattaa aina tarkistaa. Vaikka maksuhäiriömerkintä ei tarkoita, että vuokrasuhde olisi tuomittu epäonnistumaan, vuokranantajan on hyvä tiedostaa siihen liittyvät riskit. Tarvittaessa vuokralaisen kanssa voidaan sopia suuremmasta vakuudesta tai kolmannen osapuolen antamasta takauksesta vuokrasopimuksen velvoitteiden laiminlyönnin varalle. Vuokranantajan on hyvä myös vaatia, että vakuus on asetettu ennen kuin vuokralaiselle luovutetaan asunnon avaimet.
Vahinkoja voi sattua kenelle tahansa. Niiden varalta vuokralaiselta voi edellyttää kotivakuutusta. Ja jos vuokranantaja haluaa varmistaa rauhalliset yöunet, hän voi vakuuttaa omaisuutensa myös itse. Osaan vuokranantajan vakuutuksista sisältyy tai niihin voi ostaa lisäturvaa vuokralaisen tahallaan aiheuttamien vahinkojen varalle tai tilanteeseen, jossa vuokranmaksu keskeytyy jonkin äkillisen vahingon myötä.
Myös vuokranantajan omalla toiminnalla on merkitystä
Vuokranantajan ei pidä aliarvioida oman toimintansa vaikutusta vuokrasuhteen onnistumiselle. Hyvä vuokranantaja ymmärtää vuokralaisen olevan asiakas, jonka toiveita kannattaa kuunnella. Kun asunto tuntuu kodilta, myös vuokralainen on sitoutunut pitämään siitä huolta.
Hyvä vuokranantaja on vuokralaisen tavoitettavissa ja reagoi saamiinsa yhteydenottoihin nopeasti ja asiallisesti. Avoin ja luonteva viestintäyhteys vuokranantajaan madaltaa myös vuokralaisen kynnystä ilmoittaa vahingoista tai esimerkiksi haasteista vuokranmaksussa.
Vuokranantaja ei saa tuppautua vuokralaisen kotiin ilmoittamatta. Mikään ei kuitenkaan estä sopimasta, että vuokranantaja käy esimerkiksi kerran vuodessa varmistamassa, että asunnossa on kaikki kunnossa.
Entä jos asiat kuitenkin menevät pieleen?
Aina huolellinenkaan toiminta ja varautuminen ei estä vuokrarästien syntymistä, häiriöitä tai asunnon vahingoittumista. Näissä tilanteissa vuokranantajan kannattaa reagoida ripeästi ja jämäkästi eikä antaa ongelmien kasvaa ja pitkittyä. Parhaimmassa tapauksessa asiat korjaantuvat niihin puuttumalla, tai sopimus saadaan päätettyä yhteistuumin ja rästiin jääneet vuokrat tai vahingot katettua vakuudesta.
Sanna Hughes
Kirjoittaja on Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja
