Etenkin USA:n markkinoita treidaaville tulee tutuksi lähes joka päivä kysymys: mihin S&P 500 menee seuraavaksi, ja miten tämä mahdollisesti vaikuttaa minun auki oleviin positioihin tai suunniteltuun treidiin? S&P 500:n price actionin ja TA:n tarkastelussa pelkästään ei sikäli ole mitään väärää, mutta merkittävää apua voi saada katsomalla konepellin alle sektorien muodossa.
S&P 500:n sektoreita voi käyttää apuna määrittämään joko yksinkertaisesti liikkeiden suuntaa (trendi ylös vai alas?), mutta useimmiten tärkein tieto minun kokemuksen mukaan on tarkempi arvio trendin voimakkuudesta, tai trendin puutteesta (ns. range-päivä). Yksinkertainen periaate: jos jokin S&P:n ”painavista” (= isolla painolla indeksissä) olevista sektoreista tukee nykyistä trendiä (liikkuu trendin suuntaan), niin silloin todennäköisyys liikkeen jatkumiselle kasvaa. Mitä enemmän painavia sektoreita liikkeeseen osallistuu, sitä vahvempi ja kestävämpi liike todennäköisesti on. Eri sektoreita löytyy mm. S&P:lle hyvin helposti sivustolta www.etf.com. Hakuun esimerkiksi S&P:n tapauksessa kirjoitetaan S&P 500:n ETF:n ticker, eli SPY. Sivustolta löytyy paljon muutakin mielenkiintoista tietoa (kuten esimerkiksi eniten indeksissä painavat osakkeet), mutta me olemme kiinnostuneet sektorien painoista, jotka löytyvät sivun alalaidasta. Tekstin kirjoitushetkellä SPY:n sektorien painotukset ovat alla olevan kuvan mukaisia.
Tämän jälkeen on hyvä tietää sektorien ETF:ien tickerit. Ensimmäiset kaksi (Technology Services + Electronic Technology), muodostavat käytännössä hieman yksinkertaistaen Nasdaq 100:n, eli ETF:nä ilmaistuna QQQ:n. Finanssisektorin ETF on tickeriltään XLF, ja terveysteknologian ETF tickeriltään XLV. Nämä edellä mainitut sektorit muodostavat tällä hetkellä n. 56,5 %:n osuuden koko S&P 500:sta, josta QQQ:n osuus on yli 30 %, eli melkein kolmannes koko S&P 500-indeksin koosta! Itselläni on kaikki nämä kolme sektoria ja SPY samassa TradingView:n ikkunassa alla olevan kuvan mukaisesti yhdellä näytöllä.
Katsomalla kolmen yllä mainitun sektorin liikkeitä S&P:n liikkeen lisäksi saan hyvin nopeasti käsityksen siitä, että onko S&P:n liikkeellä potentiaalia trendata, vai onko todennäköisemmin kyseessä range-päivä. Esimerkki: jos S&P trendaa ylöspäin 1h aikaikkunalla (HH + HL … -kuvio voimassa), ja käynnissä on päivätason pomppu, mutta QQQ painavimpana indeksin osasena menettää 1h nousutrendinsä, niin tällöin voi pitää jo todennäköisenä, että S&P:n pomppu ei saa voimaa kauhean pitkälle (-> mahdollisesti kyseeseen tulee range-päivä, tai jopa trendinkäännös kokonaan päivän sisällä).
Kaikista vahvimmat signaalit trendin jatkuvuuden puolesta ovat yleisesti ottaen tilanteet, jossa kaikki kolme painavinta sektoria ja S&P samaa aikaa tekevät joko uusia huippuja tai pohjia. Mikäli kyseessä on uusi päivänsisäinen huippu (= HOD, high of day) tai pohja (= LOD, low of day), niin tämä on jo hyvin merkittävä signaali trendin vahvuudesta päivän sisällä.
Sektorien ja S&P 500 -indeksin seurannassa etenkin osakkeita treidatessa on muistettava sijoittaa treidattava osake oikeaan sektoriin ja oikeaan kokoluokkaan. Jos vetää liian pitkälle meneviä
johtopäätöksiä esimerkiksi pankkiosakkeen liikkeestä suhteessa S&P 500:aan, niin kuva tilanteesta voi helposti jäädä liian suppeaksi – tämän vuoksi edellä mainitussa tilanteessa XLF:n tarkastelu on erittäin perusteltua. Mikäli tämä yksittäinen pankkiosake vaikuttaa esimerkiksi olevan yhtä vahvasti nousussa kuin S&P 500, mutta paljon heikompi kuin XLF, niin tästä voidaan päätellä, että jonkin muun osakkeen katsominen long-treidimielessä (pankkisektorilta tässä esimerkissä) olevan perusteltua. Myös mikäli kyse on USA:n kokoluokassa pienestä osakkeesta (esim. markkina-arvo vain miljardeja dollareina mitattuna), niin tällöin osake voi liikkua myös hyvinkin kokonaismarkkinasta riippumattomasti oman trendinsä mukaisesti pienestä kokoluokasta johtuen.
Johannes Sippola
Kirjoittaja on treidaaja, lääketieteen opiskelija ja Medifilm Oy:n toimitusjohtaja.
