Sain elokuussa kunnian puhua Edelläkävijät-yhteisölle vastuullisesta sijoittamisesta. Esitykseni toimi lämppärinä NCC:n <b>Ismo Tiittaselle</b> ja Capmanin <b>Pia Kållille</b>. Kalvoni löydät<a href="https://www.booky.fi/tuote/juha_vikman/hyva_omistaja_mita_suomalainen_yrittaja_voi/97895294021756"> jäsensivuiltamme</a>.
Lainsäädäntö edistää vastuullista sijoittamista voimakkaasti. Esimerkiksi 2024 lähtien Corporate Sustainability Reporting Directive astuu voimaan ja valuttaa väkisinkin hiilidioksidijalanjälkilaskennan suuryhtiöiltä läpi toimittajaketjun pienyhtiöihin. Rahoituksen kestävyysluokittelu, Green Deal ja vino pino kirjainlyhenteitä pitävät konsultit kiinni leivän syrjässä.
Googlehauissa ESG investing on ohittanut dividend investingin hakusanana jo 2020. Deloitten mukaan ESG-rahastoja on lanseerattu jo yli 10 000. ESG:stä saammekin lukea harva se päivä, ja kaikki tämä rummutus on saanut jo antabusreaktion aikaiseksi. Yhdysvalloissa anti-ESG-rahastot ovat nousseet ilmiöksi. Yksittäiset osavaltiot ovat vetäneet rahojaan pois Blackrockilta.
Historiallisesti ei ESG-sijoittamisella kuitenkaan ole saatu merkittävissä määrin ylituottoa. Syykin on selvä: ESG-indeksituotteet pääsääntöisesti poissulkevat joitakin yhtiöitä, mutta toimialajakauma on normi-indeksin kaltainen. Hajautus siis jää tavanomaista indeksiä vähäisemmäksi, mutta hinta on tätä korkeampi.
Vastuullisuuskaan ei ole yksiselitteistä, ja sama yhtiö voi ESG-reittaajasta riippuen olla hyvis tai pahis. Tämä näkyy myös bondimarkkinoilla, joilla esimerkiksi saksalaiset eläkeyhtiöt eivät voi sijoittaa Suomen valtionlainoihin: olemme vastuuttomia, kun emme ole ratifioineet rypäleaseiden kieltosopimusta.
Vastuullisuuden megatrendistä voidaan ennen kaikkea hyötyä liiketoiminnallisesti. Mahdollisia ylituottoja voi saada onnistuneella osakepoiminnalla. Haasteena vain sattuu olemaan voittajien löytäminen ennen muita ja kärsivällisesti kyydissä pysyminen. Rautatieboomi Briteissä teki rautatieyhtiöiden omistajista köyhiä, mutta terästeollisuudelle kysyntää riitti. Nyt otsikoissa on ESG:n ohella tekoäly ja 6G.
Onnistuneen osakepoiminnan rinnalla ylituottoja on saatavissa pörssiaktivismilla. Riittää, että ostaa riittävän suuren osuuden yhtiöstä ja alkaa muuttamaan sitä sisältä päin. Ne piirtävät, kellä on liitua. Jos paalua löytyy ja suhteet ovat kunnossa, voi myös päästä kiinni piensijoittajien ulottumattomissa oleviin aktivistirahastoihin.
Tässäkin teemassa peesaaminen voi olla hyvä keino altistua ylituotolle: osta, kun itseäsi fiksumpi ostaa. Tai osta myyntipaineesta kärsiviä pahisosakkeita.
Victor Snellman
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
