Rahapuhetta kaikilla mausteilla – kenen ääni perheiden rahapuheessa kuuluu?

Tutkijat kertoivat yllättyneensä, kuinka paljon rahasta puhuminen on yleistynyt keskiluokkaisissa perheissä.

Lapsilla ja nuorilla on vahva halu tehdä rahaa, mutta tuhlailua kritisoidaan. Näin summaa kotitaloustieteen ja -opetuksen professori Minna Autio Helsingin yliopistosta haastattelututkimuksensa tuloksia. Autio haastatteli viime vuonna niin nuoria kuin näiden vanhempia ja opettajia kuluttaja- ja taloustaidoista sekä niiden opettamisesta. 

Hyvänä uutisena voi pitää sitä, että 13–15-vuotiaiden puheissa kuului vahva säästämisen eetos. He moralisoivat toisia nuoria tuhlaamisesta. Etenkin pojat puhuivat paljon sijoittamisesta ja yrittäjyydestä. 

Tutkijat kertoivat yllättyneensä, kuinka paljon rahasta puhuminen on yleistynyt keskiluokkaisissa perheissä. Lapsille säästetään rahastoihin, ja pohditaan, riittävätkö eläkkeet tulevaisuudessa. Rahasta puhumisen yleistyminen on myös hyvä juttu. Ei se rahan määrää lisää, mutta puhe tekee siitä arkisen asian. 

Puskurit kulutettu 

Suomalaisten kotitalouksien tilanteet ovat kovin erilaisia. Danske Bankin huhtikuun alussa julkaiseman tutkimuksen mukaan joka neljännellä suomalaisella ei ole säästöpuskuria lainkaan. 

Yhdessä perheessä turvaudutaan pikavippiin, jotta saadaan pesukone rikkoutuneen tilalle ja toisessa opetetaan lapsille sijoittamista. Näiden perheiden rahapuhe on erilaista. 

Minna Aution mukaan opettajat tuntevat vastuunsa perhetaustojen tasaamisessa. 60 prosenttia kotitalousopettajista oli eri mieltä väitteen kanssa, jossa kuluttaja- ja talousopetuksen sanottiin ensisijaisesti olevan vanhempien vastuulla. 

Arjen taloustaitoja, kuten budjetointia, säästämistä, erilaisia maksutapoja ja vastuullista kuluttamista, opetetaan 7. luokalla kotitaloudessa ja 9. luokalla yhteiskuntaopissa.  

Koulujen lisäksi vastuuta ovat ottaneet myös järjestöt. Esimerkiksi Nuorten yrittäjyys ja talous NYT on tehnyt Taloussankari-peliin matematiikan, kotitalouden ja äidinkielen tuntiaineistot, joissa opetetaan talous- ja kuluttajataitoja. 

Maaliskuun lopussa järjestetyllä kansainvälisellä Rahaviikolla yli 130 koulua ja 3 500 nuorta osallistui Taloussankari-kisaan. Toukokuussa selviää, ketkä ovat tämän vuoden taloussankareita. Kisan järjestävät yhteistyössä Nuorten NYT, Nordea ja Pörssisäätiö. 

Äidistä rahanpesijä? 

Ansaitseminen ja hyväpalkkaisen ammatin tavoittelu nousivat esiin nuorten haastatteluissa. Moni tyttö ja poika ilmaisi haluavansa hyväpalkkaisen työuran, sellaisen kuin heidän isillään.  

Se hämmentää. Ketkä perheissä puhuvat rahasta. Isä ja lapset? Missä on äiti? Nuorten ihanne on Aution tutkimuksen mukaan halunsa hillitsevä, turhaa kulutusta karttava rahankäyttäjä. Onko rahapuhe kodeissa sitä, että isä ansaitsee ja äiti kuluttaa?  

Aution mukaan nuoret ovat hyvin perillä tuotteiden hinnoista ja siitä, mitä rahalla saa. Digitaalinen raha tuntuu nuorista konkreettisemmalta kuin käteinen, koska sitä voi seurata puhelimesta.  

Käteinen saattaa unohtua, vaikka takintaskuun tai jumppakassin pohjalle. Äiti voi vahingossa unohtaa tarkistaa taskut ja pestä rahat. Merkittävämmän roolin perheiden rahapuheessa äidille toivoisin.