Nuorten tulevaisuususkon ja toivon vahvistaminen on meidän kaikkien tehtävä.
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin uudenvuodenpuhe sisälsi vahvan toivon viestin nuorille, joiden on vaikea nähdä tulevaisuudessa mitään hyvää.
”Nuori, usko tulevaan. Ihmiskunta on historian aikana aina kyennyt selättämään vaikeimmatkin haasteensa, kehittymään paremmaksi. Luota. Maailmassa on enemmän hyvää kuin pahaa. Hyvän puolelle asettuminen on aina oikea valinta.”
Usko ja luottamus vahvistuvat parhaiten, kun nuoret saavat itse olla rakentamassa omaa tulevaisuuttaan. Tekemällä oppiminen vahvistaa luovuutta, itseluottamusta ja resilienssiä.
Yrittäjyys tarjoaa nuorille merkityksellisyyttä
Miten oppia näitä tärkeitä elämäntaitoja? Jos nuoria yrittäjiä kuuntelee, niin perustamalla oma yritys.
Vuonna 2012 Jaakko Huuran harjoitusyritys Urhon ensimmäisestä työntekijästä on tullut menestyvä siivousalan yrittäjä. Sitä varten on pitänyt uskaltaa tehdä työtä ja kokeilla.
Urhon menestys kiteytyy Huuran mukaan omistautuneiden ihmisten, hyvän hengen ja tarinan ympärille. ”Yrittäjyys ei ole sprintti, vaan pitkä matka.”
− Yksi hienoimmista asioista yrittäjyydessä on ollut se, että on saanut luoda sellaisia työpaikkoja kuin haluaa. Minulle on aina ollut iso juttu työllistää ihmisiä, hän toteaa.
Jessica Honkanen löysi tien yrittäjäksi mystiseltä hautausalalta.
− Mietin paljon, mikä minusta tulee isona. En halunnut tehdä mitään jonninjoutavaa. Kuolema on niin merkittävä asia, että se tuntui kiinnostavalta. Yrittäjyyshaaveen herääminen oli iso juttu, mutta sen ääneen sanominen jännitti.
Jemina Koponen sai lukion yrittäjyysopinnoista uusia taitoja ja ystäviä.
− Ihminen on onnellisimmillaan, kun voi olla oma itsensä ja tehdä itselleen luontevia asioita.
Tähän kiteytyy myös Jeminan ja hänen ystäviensä perustaman Aito Muoti -yrityksen idea. Yrittäjyysopinnot lukiossa ovat tarjonneet tärkeitä oivalluksia, arvokkaita taitoja ja uusia verkostoja.
Itse tekeminen opettaa sinnikkyyttä ja yhteistyötaitoja
Näiden nuorten yrittäjyyspolku lähti liikkeelle Vuosi yrittäjänä -ohjelmasta. Suomessa NYTin tarjoamaan ohjelmaan osallistuu vuodessa 5 000 oppijaa yläkouluista ja toiselta asteelta.
Sekä oppijat että opettajat pitivät yrittäjyysohjelmien toiminnallisesta lähestymistavasta: laaja-alaisia taitoja opitaan tekemisen ja kokeilemisen kautta.
Opettajien mielestä ohjelmat kasvattavat myös oppijoiden positiivista asennetta yrittäjyyttä kohtaan ja monipuolistavat ymmärrystä työelämän vaihtoehdoista.
Oppijoiden vastauksissa ilmeni, että vuorovaikutustaitojen ja sinnikkyyden lisäksi yrittäjyystaitoja opittiin jonkin verran, mutta kuitenkin koettiin, että yrittäjyys ei ole helppoa, vaan se vaatii paljon taitoja ja osaamista.
Kyselyyn vastasi 996 oppijaa ja 115 opettajaa.
Vuosi yrittäjänä -oppijoiden vastauksissa korostuivat yhteistyötaitojen lisäksi resilienssiin liittyvien taitojen oppiminen. He arvioivat oppineensa jatkamaan työskentelyä, vaikka se olisi välillä vaikeaa (4,1/5) ja oppimaan uusista tilanteista niin paljon kuin mahdollista (4,2/5).
Yrittäjyyskasvatus edistää tasa-arvoa
Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan yrittäjyyskasvatus voi merkittävästi vaikuttaa opiskelijoiden taitoihin. Hyötyä kokivat tulosten mukaan erityisesti ne, jotka arvioivat akateemisen osaamisensa olevan heikompaa tai jotka saavat vähemmän tukea kotoa.
Tämä korostaa yrittäjyyskasvatuksen merkitystä koulutuksellisena työkaluna, joka voi tasoittaa sosiaalisia eroja ja edistää tasa-arvoa.
Myös Vuosi yrittäjänä -ohjelman hienous piilee sen kyvyssä tarjota nuorille arvokkaita valmiuksia, jotka kantavat hedelmää tulevaisuuden työelämässä.
Nuorten tulevaisuususkon ja toivon vahvistaminen on meidän kaikkien tehtävä. Ratkaisevaa on se, että nuorille tarjotaan paikkoja kokeilla ja onnistua turvallisessa ympäristössä – oppia virheistä, löytää omat vahvuutensa ja luoda merkityksellistä tulevaisuutta itselleen ja yhteiskunnalle. Ruotsissa yrittäjyysohjelmissa opiskelee vuosittain vajaa 40 000 nuorta. NYTin tavoite vuonna 2027 on 10 000 Vuosi yrittäjänä -nuorta. Tuntuu, että hyvässä asiassa on jäänyt käsijarru päälle. Eller hur?
Eija Seppänen
Kirjoittaja on DigiConsumers-tutkimushankkeen viestintäkoordinaattori sekä Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin talousosaamisen asiantuntija.
