Nordnet Suomella on kohta noin puoli miljoonaa asiakasta. Keväällä pörssiyhtiön pohjoismaalainen johto päätti pitkän pohdinnan jälkeen kuopata suomenruotsalaiset nettisivut. Voi ihan perustellusti pitää kummallisena sitä, että Nordnet, joka toimii muissa pohjoismaissa ja siten myös ruotsissa ylläpitäisi suomenruotsalaisia sivuja riikinruotsalaisten ohella. Varsinkin kun suomenruotsalaisia sivuja käytti vain noin 4000 asiakasta.
Suomalaiset nettisivut eroavat kuitenkin sisällöltään merkittävästi NordnetRuotsin nettisivuista. Vaikka sijoittaminen on kansainvälistä, paikalliset tavat järjestää asioita eivät sitä ole. Arvopapereiden säilytys, eläkesäästäminen ja verotus eroaa merkittävästi jopa Ruotsin ja Suomen välillä. Esimerkiksi arvopaperisäilytys toteutetaan Ruotsissa kasvavassa määrin hallintarekistereissä, kun sellainen on Suomessa kielletty.
Näin ollen asiakkaan kannalta arvokas informaatio ei ole samaa Ruotsissa ja Suomessa. Siksi Pohjoismaissa toimiva kuluttaja-asiakasyritys joutuu usein ylläpitämään kahta sisällöltään eriävää ruotsinkielistä nettisivua, mikäli haluaa palvella suomenruotsalaisia asiakkaita ruotsiksi. Kaikella on kuitenkin hintansa. Koska suomenruotsalaisia sivuja käytti vain noin prosentti Nordnet Suomen asiakkaista, suomenruotsalaiset nettisivut päätettiin lopettaa.
Uutista ei ankkalammessa otettu erityisen hyvin. ”Ruotsalainen pankki sulkee ruotsinkieliset sivunsa” oli monen suomenruotsalaisen median viesti.
Niin yllättävältä kuin se saattaa kuulostaakin Suomessa on rannikoilla sijaitsevia alueita missä suomea ei puhuta ollenkaan.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei suomea osatatai ei ainakaan siinä määrin, että suomeksi asioimalla pärjäisi. Varsinkaan kohtalaisen monimutkaisen aiheen tiimoilta.
Silti, voisi joku sanoa. Yritykset eivät harrasta hyväntekeväisyyttä. Mikäli jokin palvelu ei itsessään ole kannattavaa, yritysjohdolla on velvollisuus osakkeenomistajiaan kohtaan lopettaa tappiota tuottavan tuotteen tai palvelun tarjoaminen. Yksityisellä, sen enempää kuin julkisellakaan sektorilla ei ole olemassa henkilöä, jolla olisi mandaattia tuhlata organisaation resursseja. Osakkeenomistajan tai veronmaksajan varoja ei yksinkertaisesti ole tuhlattavaksi.
Markkinataloudessa ihan kaikkea ei kuitenkaan mitata rahassa.
Esimerkiksi ilmastopäästöt ovat kuluerä, jota valitettavan pitkään ei ole huomioitu yritysten tuloslaskelmassa. Asiaa on sittemmin korjattu päästökaupalla. Laajemmassa yhteydessä puhutaan kuitenkin siitä, että yritysten olisi aika siirtyä osakeomistajan arvon maksimoimisesta kokonaisvaltaisempaan sidosryhmiensä arvon maksimoimiseen (ns. shareholder value vs. stakeholder value).
Vaikka joidenkin korvissa tämä saattaa kuulostaa lähes sosialismilta on myös käytännössä huomattu, että sidosryhmien hyvä kohtelu voi olla yksi yrityksen menestystekijöistä.
Siksi jotkin menestyvät yritykset ovat jopa perustaneet itsensä rahoittaman yleishyödyllisen säätiön.
Pointti on tämä: yritystoiminnassa jotkin kuluerät ovat ”investointeja” suurempaan kokonaisuuteen, kuten asiakkaiden mielikuvaan yrityksen brändistä, joka vauhdittaa menestystä.
Nordnetin kohdalla tämän ymmärtäminen on osaltaan saattanut vaikuttaa siihen, että Nordnet päätti tunnustaa virheensä ja tuoda uudella alustalla pyörivät suomenruotsalaiset nettisivut takaisin Suomeen. Asiaan on myös voinut vaikuttaa omistajuuteen liittyvä ominaisuus. Perustajasuku omistaa edelleen merkittävän siivun Nordnetista. Yhtiön dna:ssa asuu siksi ripaus perheyhtiötä. Tällä perheellä on sattumoisin myös suomenruotsalaisia juuria.
Päätöksiä tehdään paitsi taloudellisiin syihin perustuen, kasvavassa määrin myös laajempaa kokonaisuutta huomioiden. Joskus päätöksiä tehdään periaatteesta.
Martin Paasi
Kirjoittaja on Nordnetin talousasiantuntija.
