Jokainen sijoittamista pitkäaikaisen säästämisen muotona harkinnut on kuullut varoituksesta, että älä koskaan sijoita enempää kuin olet valmis häviämään. Sijoittamisen riskeistä puhuminen on tärkeää, mutta olen itse enemmän huolissani siitä, että arimmat säästäjät jättävät sijoittamisen maailman kokeilematta tämän typerän ja väärin ymmärretyn lauseen takia. Monilla suomalaisilla on muutenkin hyvin erikoisia stigmoja sijoittamista kohtaan ja tämän lauseen kuultuaan viimeisetkin ajatukset sijoittamisen aloittamisesta haihtuvat.
Pitäisikö tämä lausahdus päivittää hieman ystävällisemmäksi aloittavaa sijoittajaa kohtaan? Tätä asiaa pohdin tässä kirjoituksessa ja vertaan sitä pariin yleiseen suomalaiseen tapaan, jossa pääoman hävittäminen on ”hyväksyttyä” ja arkipäivää.
Veikkaamalla häviät takuulla aina kaiken pääomasi, mutta raaputusarvassa et kuitenkaan näe tätä samaa varoitusta
Suomalaisista peräti 31 prosenttia pitää lottoamista hyväksyttävänä tapana vaurastua ja 41 prosenttia pitävät sitä omalla kohdallaan myös todennäköisimpänä tapana. Sijoittamista vaurastumisen mahdollistajana hyväksyttävänä pitää vain 10 prosenttia vastaajista. (Danske Bank, Taloudellinen mielenrauha 2020)
Joko suurin osa suomalaisista on nukkunut todennäköisyyslaskennan tunneilla tai sitten Veikkauksen propaganda (2 euron arvalla saatu 1 euron ”voitto” on Veikkauksen mielestä voittamista) on mennyt hyvin perille, koska luulisi edellä mainittujen prosenttien olevat juuri toisinpäin. Tai ainakin unelmatilanteessa olisi.
Olen esimerkiksi itse tallentanut kymmenen euroa kuukaudessa Veikkaus tilille vähintään viimeiset viisi vuotta ja en ole koskaan nostanut sieltä yhtäkään euroa käyttööni. Toisin sanoen olen hävittänyt koko 600 euron pääoman viimeistä euroa myöten, mutta en ole tänä aikana nähnyt ainuttakaan kertaa tekstiä, että ”älä koskaan sijoita enempää rahaa kuin olet valmis häviämään” tai ”ymmärräthän koko pääomasi menettämisen olevan todennäköistä tätä peliä pelatessasi”.
Tätä käyttäytymistä ei nähdä mitenkään ongelmallisena, mutta pörssiin laitetut eurot ovat automaattisesti menetettyjä, jos on iltalehtien kommenttipalstaan uskominen. Ottaen varsinkin huomioon sen, että keskimääräinen suomalainen tykittää Veikkauksen peleihin yli 500 euroa vuodessa ja samaisen summan säästäminen kahdeksikymmeneksi vuodeksi indeksirahastoon 7 prosentin vuosituotolla kasvattaisi potin yli 23000 euroon (joka on muuten noin nelinkertainen suomalaisen sijoitusvarallisuuteen mediaaniin verrattuna) paljon pienemmällä riskillä.
Oman asunnon ostaminen muuttotappiokunnasta on paljon riskialttiimpaa kuin indeksirahaston ostaminen, ja vain toista näistä pelätään
Yllätyn joka kerta uudelleen, kun kuulen ihmisten ostavan jostain ”perämettästä” kymmenien tuhansien eurojen asuntoja, mutta samalla satasten laittaminen pörssiin on liian riskialtista, koska koko pääoman voi sulaa ”yhdessä yössä”.
Ottaen kuitenkin huomioon, että Suomessa on vain kourallinen kaupunkeja, joissa ylipäätänsä asuntojen arvot pysyvät muuttumattomina tai nousevat, on asunnon ostaminen todennäköisesti huomattavasti riskisempää kuin indeksirahastojen.
Muuttotappiokuntia on Suomessa paljon ja uskaltaisin jopa väittää, että ostaessasi asunnon nyt jostain perämettästä, voit sen henkisesti merkata Exceliin jo nollan euron arvoiseksi. Ainakin pitkässä juoksussa, jos ei välittömästi. Ikävintä näissä tapauksissa on myös se, että monet saattavat remontoida asuntoja ”nostaakseen” niiden arvoa joutuen pettymään pahasti myyntihetkellä myyntihinnan jääden alle remontin kustannuksen.
Jos asuisin muuttotappiokunnassa, niin itse en ainakaan uskaltaisi laittaa kymmeniä tuhansia taloon, kun ei ole mitään takuuta siitä, että saisin asunnosta omat rahat takaisin myydessäni sen parin kymmenen vuoden päästä. Mahtaako kyseisillä paikkakunnilla myynnissä olevissa asunnoissa lukea asuntoesitteessä, että ”älä koskaan sijoita enempää rahaa kuin olet valmis häviämään”. En usko, vaikka tässäkin tapauksessa arvonlasku on taattua.
Riskeistä on hyvä puhua, mutta koko sijoitetun pääoman menettäminen on käytännössä mahdotonta rahastosijoittamisella
Sijoittamisen riskeistä on hyvä puhua, mutta olisi kuitenkin hyvä puhua asioista niiden oikeilla mittasuhteilla. Vaikka olemmekin olleet viimeiset kymmenen vuotta nousumarkkinassa (minus koronaviruksen aiheuttama pörssiromahdus), niin sijoitusomaisuuden puolittuminen hetkellisesti on hyvinkin mahdollista ja pitkälle sijoitushorisontille tämmäisiä tapahtumia tulee useita. On myös mahdollista, että sijoituksesi voi olla tappiolla useita vuosia peräjälkeen, mutta ei se silti sijoitustavasta epäonnistunutta tee kunhan sijoitushorisontti on tarpeeksi pitkä.
Mutta kuinka todennäköistä on sitten se, että koko sijoitetun pääoman menettäisi pörssissä? Jos menemme yksittäisen osakkeen tasolle, niin tämä on mahdollista, mutta epätodennäköistä. Esimerkiksi Suomessa vain yhdeksän yritystä on hakeutunut konkurssiin 2000-luvun aikana (FIT Biotech, Talvivaara, Tiimari, Elcoteq, Evia, Stromsdal, Reach-U Holding, Takoma ja GeoSentric). En ainakaan googlettamalla löytänyt muita, mutta saa tietysti aina korjata, jos joku jäi löytämättä.
Kirjoituksen tekohetkellä erittäin velkaantuneita yrityksiä mitättömällä liikevaihdolla on listautuneena Suomessa vain muutamia (esimerkiksi Herantis Pharma, Nexstim ja BBS). Suomessa on pörssilistautuneena 129 yritystä, joten todellisen konkurssiriskin alla on vain noin pari prosenttia kaikista yrityksistä. Jos salkkusi ei koostu vain näistä kolmesta osakkeesta, niin koko sijoitetun pääoman menettäminen ei ole todennäköistä.
Entä sitten, jos laitetaankin pääomat yksittäisten osakkeiden sijaan indeksirahastoon? Miten todennäköistä on, että menetät koko pääomasi indeksirahastossa? Yritin selvittää tätä kirjoitusta varten tätä asiaa ja en ainakaan laajan hakuprosessin aikana löytänyt yhtäkään indeksirahastoa joka olisi mennyt konkurssiin koskaan (toisin sanoen kaikki indeksin sisältämät yritykset menevät samanaikaisesti konkurssiin ja indeksirahaston osuuden arvo menee nollaan). Toisin sanoen, historian aikana tapahtuneet merkittävät katastrofit, kuten maailmojen sodat, epidemiat tai muut kurjuudet eivät ole saaneet yhtäkään indeksiä menemään ikinä konkurssiin, niin mitä se sitten vaatisi? Avaruusolioiden hyökkäämistä maahan? SDP alkaisi ehdottamaan veronalennuksia? Tiedä häntä.
Voisin siis väittää, että koko pääoman menettäminen sijoittamalla indeksirahastoon on mahdotonta. Ja vaikka olisinkin joskus väärässä, niin siinä tilanteessa millään muullakaan omaisuusluokalla ei ole enää mitään arvoa (paitsi ehkä lapiolla ja saunassa olevilla sokeripusseilla?), ja se mitä yksi bloggaaja on joskus sanonut, tuskin enää liikauttaa ketään, jos nytkään.
Vaikka koko sijoitetun pääoman menettäminen indeksisijoittamisella ei ole mahdollista, niin arvonvaihtelu on silti todellisuutta
Koko pääoman menettäminen ei ole mahdollista, kuten veikkaamisen ja perämettässä olevan asunnon ostamisen kohdalla, mutta indeksirahastojen voimakaskin arvonvaihtelu on kuitenkin tosiasia. Ja tämän asian kanssa pitää oppia elämään, jos meinaa sijoittamisessa menestyä edes keskinkertaisesti. Esimerkiksi koronaviruksen aiheuttamassa pörssiromahduksessa käytännössä kaikki indeksit putosivat 40 prosenttia. Pörssit korjasivat historiallisen nopeasti takaisin pörssiromahdusta edeltävälle tasolla, mutta yleensä näin nopeasti ei käy.
Invescon selvityksen mukaan karhumarkkinassa (=yli 20 prosentin pudotus) S&P500 indeksi (yksi maailman suosituimmista indekseistä) on pudonnut keskimäärin 33 prosenttia ja se on kestänyt keskimäärin 363 päivää. Kuitenkin härkämarkkinat (=yli 20 prosentin nousu) kestävät keskimäärin viisi kertaa pidempään ja nousua tulee keskimäärin tämän aikana 158 prosenttia.
Olisiko aika päivittää sääntö siihen, että älä sijoita vain yhteen osakkeeseen vaan hajauta omistuksesi useampaan yhtiöön indeksirahaston avulla?
Tämän uuden säännön avulla pääoman menettäminen kokonaan muuttuu ainakin mahdottomaksi. Tämä ei tietenkään poista sitä osakesijoitusten ominaisuutta, että ostoksesi saattavat olla tappiolla useammankin vuoden. Tältä asialta voi kuitenkin suojautua seuraavilla asioilla, joita olen listannut alle aloittavaa sijoittaja varten:
Säästä itsellesi vähintään kolmen kuukauden menojasi vastaava summa hätärahastoksi ennen kuin alat isommalla kädellä laittamaan rahaa rahastoihin.
Aloita sijoittaminen mahdollisimman nopeasti pienillä summilla ostaen indeksirahastoa esimerkiksi kuukausittain, jotta pystyt harjoittelemaan miltä omistuksesi arvon vaihtelu tuntuu. Toivo, että pörssiromahdus tulee välittömästi, jotta pääset pienillä summilla harjoittelemaan arvonvaihtelun vaikutusta itseesi.
Osta kuukausittain indeksirahastoja riippumatta markkinatilanteesta samalla summalla ja jatka tätä läpi elämän.
Leikittele ajatuksella, että sijoituksesi arvot putoavat 50 tai 70 prosenttia. Pystytkö katsomaan tällaista salkkua useamman kuukauden/vuoden ajan ilman myyntiä? Jos et, niin sijoittaminen ei ole sinua varten.
Jos pystyt välttämään myynnit pörssiromahduksessa, tappioiden tekeminen sijoittamisella on mahdotonta, kun sijoitushorisontti on yli 20 vuotta (esim. S&P500 indeksillä ei ole koskaan ollut tappiota tehnyttä ajanjaksoa, kun sen pituus on ollut vähintään 20 vuotta)
Jos joudut myymään omistuksesi pörssiromahduksessa, tulet tekemään lähes takuuvarmasti tappiota riippumatta sijoitusurasi pituudesta.
Älä sijoita rahaa pörssiin, jota tarvitset elämäsi pyörittämiseen. Jos olet jo sijoittanut tällaista rahaa pörssiin, niin suosittelen lopettamaan sijoittamisen pörssiin kunnes hätärahasto on pystyssä.
Jos sijoitushorisonttisi on alle viisi vuotta, niin sijoittamisen aloittaminen ei ole todennäköisesti järkevää.
Kuukausittainen kustannustehokas indeksisijoittaminen kymmenien vuosien ajan poistaa käytännössä kokonaisuudessa osakesijoittamisesta aiheutuvan riskin. Tällöin riskinä olet enää vain sinä itse.
Lähteet:
Danske Bank, Taloudellinen mielenrauha 2020
Kirjoitus edustaa kirjoittajan näkemyksiä ja mielipiteitä, eikä ne välttämättä edusta Suomen Osakesäästäjien kantaa.
Jesse Viljanen
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
