Globaali finanssimarkkina on uudistunut digitalisaation myötä. Suomessa pankit eivät ole pysyneet muutoksen tahdissa mukana. Ehkä suomalaisten pankkien tulisi ottaa mallia bitcoinista, jotta pankkijärjestelmästä tulisi aidosti globaalisti kilpailukykyinen.
Suomessa pankit ovat olleet suuren murroksen keskellä viimeisten vuosikymmenten aikana. Käytännössä koko globaali finanssimarkkina on uudistunut digitalisaation myötä. Suomessa pankit ovat toteuttaneet digitalisaatiomuutokset kuitenkin vasta 10 vuotta liian myöhään, mikä on johtanut alan kehityksen pysähtymiseen. Samaan aikaan digitaaliset rahajärjestelmät (bitcoin) ovat haastaneet perinteisten pankkien palvelut ennennäkemättömällä tavalla.
Bitcoin on ollut menestystarina sen syntymästä lähtien, ja se on pystynyt välttämään perinteisen finanssisektorin ongelmat. Bitcoin käytännössä rakennettiin vuonna 2009 vastaukseksi finanssijärjestelmän rakenteellisiin ongelmiin ja luotiin aidosti digitaalinen rahajärjestelmä. Bitcoinia onkin kutsuttu parannelluksi ja nykyaikaiseksi versioksi perinteisestä pankkijärjestelmästä.
Avoimuus
Finanssimarkkinan luotettavuuden osalta avoimuus on erittäin olennaista, sillä se lisää luottamusta. Suomessa kuitenkin käytännössä kaikki suurimmat pankit ovat olleet viime vuosikymmeninä syytettyinä esim. rahanpesusta ja arvopaperimarkkinarikoksista. Tämä ei ole vahvistanut luottamusta perinteiseen pankkijärjestelmään. Perinteisellä pankkijärjestelmällä suuri ongelma onkin ollut avoimuuden puute, jolloin aikaa on käytetty liiketoiminnan kasvun sijasta toiminnan sisäisten epäselvyyksien selvittämiseen.
Bitcoinilla vastaavia ongelmia ei ole ollut. Jos bitcoinia käytetään, siitä jää aina jälki julkiseen lohkoketjuun. Tämä tekee bitcoinin liikkeiden seurannan todella helpoksi, joten mikäli bitcoinia käytetään rikollisiin tarkoituksiin, siitä jää yleensä hyvin helposti kiinni.
Teknologia
Perinteisen finanssijärjestelmän perusongelma on vanhentunut teknologia. Teknologiaa on kallista käyttää ja suuremmat siirrot ovat hitaita sekä kalliita. Lisäksi järjestelmiä ei ole rakennettu kestämään poikkeusaikoina edes palvelunestohyökkäyksiä vastaan.
Bitcoinin osalta tätä ongelmaa ei ole. Bitcoinin verkko on toki ollut välillä hitaampi, mutta teknologianturvallisuuden osalta bitcoinia voidaan pitää maailman turvallisimpana maksujärjestelmänä. Tässä on hyvä ymmärtää, että bitcoinia käytetään käytännössä maailman suurimpana talletuspankkina (koska suurin osa käyttäjistä pääosin vain ostaa ja pitää), ja salamaverkon myötä siitä on tullut myös maailman suurin maksujärjestelmä.
Ja kun huomioidaan, että bitcoinverkolla on ollut sen historian aikana vain yksi merkittävä turvallisuuteen liittyvä käyttökatkos vuonna 2010 sekä yksi pienempi vuonna 2018. Tämä kertoo puolestaan siitä, kuinka poikkeuksellisesta ja kestävästä järjestelmästä on kyse.
Globaalius
Suomen pankkijärjestelmän ongelmana on, että yksikään finanssitoimija Suomessa ei ole halukas tai edes valmis globaaliin kilpailuun. Maailmalla kukaan ei edes tunne suomalaisia pankkeja. Edes perusasiat kuten teknologian turvallisuus kriisiaikoina eivät ole perinteisellä pankkijärjestelmällä kunnossa. Perinteiset pankit eivät esimerkiksi pysty tarjoamaan palveluita kyberhyökkäyksien aikana, koska niillä ei ole siihen resursseja tai skaalautuvuutta.
Bitcoinin markkinointibudjetti on 0 euroa, ja silti bitcoin on tunnetumpi ja markkina-arvoltaan arvokkaampi kuin koko Suomen pörssi. Bitcoin on markkina-arvoltaan maailman kahdeksanneksi suurin omaisuusluokka ja aidosti globaali.
Keskitetty päätöksenteko
Suomalaisten finanssitoimijoiden päätöksenteon ongelmat ovat osittain sisäänrakennettuja, sillä yleensä pankkiorganisaatio rakennetaan keskinäiseen luottamukseen perustuen. Se puolestaan johtaa aina erittäin keskitettyyn päätöksentekoon. Keskitetty päätöksenteko on taas hyvin riippuvainen päätöksentekijän omasta osaamisesta. Mikäli johtaja on erittäin hyvä tehtävässään, toiminta on kannattavaa. Mikäli taas kyvyt eivät riitä toiminnan johtamiseen, silloin ajaudutaan kannattavuusongelmiin tai harmaalle alueelle.
Bitcoinin järjestelmässä päätöksenteko on sen sijaan rakennettu siten, että kaikkien toimijoiden tulee toimia bitcoinin verkon eduksi. Sen lisäksi päätöksenteko on hajautettua: yksittäisten käyttäjien muodostamia solmuja bitcoinissa on jo yli 60 000 ja louhijoita yli miljoonaa kappaletta.
Tuotteet ja kilpailu markkinoilla
Finanssitoimijoiden tuotteet Suomessa ovat hyvin laadukkaita, mutta valitettavasti hyvää tuottoa ne eivät sijoittajalleen maksa. Sen lisäksi globaalin kilpailun osalta tulee muistaa, että kehittyvissä korkean inflaation maissa asiakkaille maksetaan 8–10 prosentin talletuskorkoja. Suomen pankkijärjestelmän pitäisi pystyä tarjoamaan asiakkailleen paljon parempaa tuottoa.
Bitcoinin tuotto/vuosikorko on ollut sen historian aikana keskimäärin 40 prosenttia. Tämä on muodostanut keskeisen kilpailuedun bitcoinille, koska tuotto voittaa reilusti inflaation ja keskimääräisen vuosituoton pörssiosakkeissa. Sen lisäksi bitcoin on voittanut jo kaikki kilpailijat sen omalla markkinalla kryptovaluutoissa luoden lähes pysyväksi luokitellun etumatkan kilpailijoihinsa.
Helppous ja käyttäjäystävällisyys
Riskien osalta on toki myönnettävä, että perinteinen pankkijärjestelmä on suuremmalle osalle edelleen turvallisempi vaihtoehto, koska bitcoinissa vastuu omista varoista ja niiden käyttämisestä on käyttäjällä. Sen lisäksi bitcoinin käyttäminen ei ole aina helppoa ja yksinkertaista eikä asiakaspalvelua ole. Mutta jokaisella järjestelmällä on omat puutteensa. Niin myös bitcoinilla.
Suomalaisten pankkien kuitenkin tulisi ottaa mallia bitcoinista, sillä bitcoin on aidosti globaali rahajärjestelmä, joka pystyy korjaamaan perinteisen pankkijärjestelmän rakenteellisia valuvikoja, jotta siitä tulisi kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla.
Henri Väkeväinen
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
