Suomen Osakesäästäjienkin vahvasti ajama osakesäästötilin uudistus etenee ripeästi. Muutos talletusylärajasta on kirjattu hankerekisteriin kiireellisenä ja 100 000 euron talletusraja pyritään saamaan voimaan jo ensi vuoden alusta.
Tämä on sinänsä erinomainen askel ja merkki siitä, että uusi hallitus ymmärtää kansankapitalismin merkityksen meille jokaiselle suomalaiselle puoluekantaan katsomatta.
Seuraamme kuitenkin hyvin huolestuneina sitä, että jääkö uudistus tähän. Olemme puhuneet äänekkäästi useasta osakesäästötiliä vaivaavasta valuviasta, joihin tällä hallituskaudella olisi ensiarvoisen tärkeää puuttua. Nostan tässä kirjoituksessani erityisesti esille yhden asian, josta ei julkisessa keskustelussa ole puhuttu juuri lainkaan.
Kyse on hankintameno-olettaman puuttumisesta osakesäästötilistä. Tällä on erittäin merkittävä vaikutus reaalituottoon, koska osakesäästötili on suunniteltu nimenomaan hyvin pitkäaikaiseen säästämiseen. Suorissa osakesijoituksissa arvo-osuustilille säästäjä voi myydessään käyttää hankintameno-olettamaa laskettaessa myyntivoitoista syntynyttä pääomaveroa. Kun osaketta on omistanut yli 10 vuoden ajan, hankintameno-olettama on 40 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos myyt osakkeen hintaan 100 euroa, voit merkitä sen hankintahinnaksi 40 euroa, vaikka olisit maksanut siitä vain yhden euron. Näin ollen verotettava voittosi on 60 euroa, ei 99 euroa.
Tällä on merkittävä vaikutus siihen, millaiseksi inflaation jälkeinen reaalituotto muodostuu. Otetaanpa esimerkki. 100 000 euron sijoitus tänään on noussut 30 vuoden päästä noin 412 000 euroon, jos sijoituksen arvo nousisi keskimäärin 5 prosenttia vuodessa. Jos inflaatio on ollut samalla periodilla keskimäärin 3,5 prosenttia, jää reaalituotoksi noin 140 000 euroa.
Osakesäästötilin osalta maksat pääomaverona lähes kokonaan tämän reaalituoton, eli sijoituksesi ei ole tuottanut käytännössä mitään. Suoralla sijoituksella voit käyttää hankintameno-olettamaa ja maksamiesi verojen jälkeen sinulle jää myös tuottoa merkittävästi. Tämä tulee monelle aloittelevalle sijoittajalle karvaana pettymyksenä, kun eläkerahoja aletaan realisoida. Oliko se osakesäästötili sittenkään järkevä tapa sijoittaa?
Osakesäästötilin uudistamisessa tulisi huomioida myös sen muitakin piirteitä. Koska osakesäästötilillä pyritään ensi sijassa kannustamaan ja opettamaan suomalaisia säästämään ja sijoittamaan, olisi hyvin tärkeää, että sijoitusvalikoimassa olisi myös tuotteita, joissa erityisesti sijoittajauran alkutaipaleella ei tarvitsisi osata valita oikeita osakkeita salkkuun, vaan olisi mahdollisuus sijoittaa myös indeksituotteisiin, kuten indeksi-etf:iin ja -rahastoihin.
Myös osinkoverotuksen osalta tilissä on ongelma. Suomessa pörssiyhtiöiden osinkojen verotus on kireämpi kuin missään toisessa omaisuusluokassa. Kun huomioidaan yhtiön maksama vero voitostaan ja voitonjaosta maksettava vero, peritään pörssiyhtiön voitonjaosta kokonaisuudessaan 44 prosenttia veroa. Tätä on kompensoitu hieman suorissa sijoituksissa, joissa osan osingosta saa verovapaana. Näin ei ole osakesäästötilissä. Lisäksi ulkomaisista osakkeista joutuu usein maksamaan jopa tuplaveron, koska ulkomailta maksetuista osingoista osakesäästötilille ei saa hyvitystä maksetusta lähdeverosta.
Olisi hyvin tärkeää, että osakesäästötilin uudistamisessa otettaisiin nämä ongelmat yhtä nopeasti käsittelyyn kuin talletusrajan nostaminenkin. Kääntäisin katseeni vahvasti Ruotsiin, jossa osakesäästötilin verotus on rakennettu täysin toisella tavalla, eräänlaisen vuosittaisen pääoman määrään sidotun maksun perusteella.
Karri Salmi
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja.
