Uuden osakesäästötilin kustannuksista ja tuotoista löytyy nopeallakin haulla paljon laskelmia. Tällä kertaa tulokas saa vastaansa arvo-osuustilin kaikkine tuottoineen ja veroineen.
Olemme tehneet viisi skenaariota tuoton saamiseksi ja verranneet nämä osakesäästötiliin. Kumpi vetää pisimmän korren, suora sijoittaja vai osakesäästötili?
Kaikissa laskelmissa salkun vuosituotto ennen veroja on aina kahdeksan prosenttia ja sijoitusaika tasan 20 vuotta. Alkupääomaon aina 10 000 euroa, ja kaikki saadut osingot sijoitetaan uudelleen. Laskelmissa on otettu huomioon kaikki verot, minkä lisäksi suorassa omistuksessa hankintameno-olettamaa on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan. Kuluja ei huomioida lainkaan.
Osakesäästötili
Osakesäästötilissä tulos on sijoitusstrategiasta riippumatta aina sama, pääoma nousee 46 610 euroon, verot ovat aina 11 247 euroa ja sijoittajan loppupääoma on aina 35 362 euroon verojen jälkeen. Verojen maksuajankohta on aina sijoitusajan päätyttyä, vasta 20 vuoden päästä. Itse asiassa samaan tulokseen päästään millä tahansa strategialla, kun keskimääräinen vuosituotto (korkoa korolle) on aina sama.
Kasvustrategia
Kun sijoitustuotot perustuvat vain arvonnousuun, eikä kauppaa käydä lainkaan, verotettavaa ei synny. Vasta kun sijoituksesta luovutaan, pääsee verottaja apajille. Pitkäjänteinen sijoittaja voi venyttää omistustaan yli kymmeneen vuoteen ja silloin hän pääsee hankintameno-olettaman piiriin. Tällöin sijoituksen hankintahinnaksi muodostuu 40 prosenttia luovutushinnasta.
Hankintameno-olettaman takia suora sijoittaja vie pidemmän korren kuolemaansa asti. Jos suora sijoittaja, joka päässyt hankintameno-olettaman piiriin (10v ja vähintään 150 prosentintuotto), sen sijaan edes yhden kerran vaihtaa omistukset toisiin on peli menetetty osakesäästötilin eduksi. Vain kun sijoitusta nostetaan kulutukseen, on suora sijoittaja selvä voittaja.
Tilanne 0-1 arvo-osuustilille ensimmäiseen kauppaan asti!
Osinkokone ja hevytrader
Kun tuottojen saaminen perustuu vuotuiseen suoratuottoon tai kaupankäyntituottoihin, ja nämä tuotot sijoitetaan jatkuvasti uudestaan, häviää suora sijoittaja pelin selvästi molemmilla strategioilla. Korkoa korolle tekijä on vain niin ylivoimainen osakesäästötilissä. Jos kokonaissijoitusaika alittaa 5 vuotta voittaa osinkosijoittaja pienemmän veroprosentin takia, mutta tämän jälkeen osakesäästötili voittaa aina.
Tilanne on jo 2-1!
Arvo-strategia
Tyypillisimmin sijoittajan saama tuotto tulee eri lähteistä, sekä suoratuotoista, että arvonnoususta. Osinkotulojen astuessaan kuvaan on osakesäästötili voittaja. Esimerkissä, jossa vuotuinen arvonnousu oli 4 prosenttia, ei ehditä nauttimaan hankintameno-olettaman eduista ajoissa ja verotus kiristyy siltä osin. Vaikka osa hankinnoista pääsisivätkin tämän piiriin vaikuttaa osinkoverotus haitallisesti kokonaistuottoihin suorassa sijoittamisessa.
Taas voitto osakesäästötilille, huolestuttavasti jo 3-1, tästä ei oikein nousta enää!
Maltillinen kaupankävijä
Suoran sijoittajan viimeinen naula arkkuun tulee, kun ensimmäiset myynnit tehdään. Niitä ei tarvitse edes tehdä montakaan, jopa yksi voi riittää kääntämään edun pysyvästi osakesäästötilin eduksi. Tässä esimerkissä venytimme verotusta oikein urakalla päästäksemme hyödyntämään hankintameno-olettamaa maksimaalisesti. Matkan varrella tehdyt myynnit kohdistettiin aina uusimpiin hankintoihin mahdollisimman suurelta osin. Tämä toimintatapa säästyi liki 1.500 euronylimääräisistä veroista.
Suora osakesäästäjä kokee nyt valitettavasti 4-1 murskatappion, ja siirtyy jatkossa sijoittamaan osakesäästötilin kautta…
Mitä tästä opittiin?
Verotus vaikuttaa valtavasti sijoittajan saamaan nettotuottoon, eri strategioiden mukaan. Siten, salkunhoidon toteuttaminen lähtökohtana nykyinen ja tuleva verotus on järjetöntä. Sijoittajan tulisi todella lujasti luottaa omiin yhtiöihinsä, eivätkä nämä saisi pettää lainkaan. Osakesäästötilissä tällaisia vaihtoehtoiskustannuksia ei pääse syntymään, ja yhtiöistä voi luopua milloin vain ilman veroseuraamuksia.
Pääoman pitää antaa vapaata tilaa kasvaa, jotta korkoa korolle ilmiöstä päästään hyötymään niin kauan kun varat eivät ole tarkoitettu kuluttaa. Paras todiste tästä on oikeastaan taulukon ”pääoma lopussa” rivi. Tämä olisi se summa, josta perilliset pääsevät riitelemään kuolemantapauksessa. Silloin pääomaveroa ei maksettaisi lainkaan, ainoastaan perintöveroa kuten kaikesta muustakin omaisuudesta.
Laskelmien ehkä mielenkiintoisin tulos on kumulatiivinen verokertymä. Eri sijoitusstrategioissa eniten veroja päästään maksamaan nimenomaan osakesäästötilin kautta. Korkoa korolle tekijä toimii myös yhteiskunnan eduksi ja verokertymä tulee tämän takia nousemaan tulevaisuudessa, kun tilejä lopetetaan ja nostoja tehdään eri syistä. Osakesäästötili suosii sekä sijoittajia että yhteiskuntaa!
Kilpailu ei ollut edes lähellä, tämä oli tyrmäysvoitto osakesäästötilille!
Svenne Holmström
Kirjoittaja toimii Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaavana sekä yrittäjänä ja sijoitusvalmentajana.
