Tekoäly on kuuma sijoituskohde, mutta onko se jo liiankin kuuma? Historia antaa myös osviittaa siitä, ettei innovaattori ole aina välttämättä paras sijoituskohde.
Osakesalkussamme AI- ja teknologiayhtiöiden paino on reilut 30 prosenttia. Niinpä Goldman Sachsin 5.9.2024 julkaisema Global Strategy Paper no.70 (34 sivua) AI: To buy, or not to buy, that is the question on erittäin kiinnostava paketti. Alla muutama poiminta.
Innovaatiot mahdollistavat talouskasvun, mutta miten käy innovaattorin?
Kirjapaino, 1600-luku
Vuonna 1454 Gutenberg keksi kirjapainon, ja 100 vuotta myöhemmin (1550) Euroopassa painettiin vuosittain jo kolme miljoonaa kirjaa, enemmän kuin tuotettiin koko 1300-luvulla. Vuoteen 1800 mennessä 600 miljoonaa kirjaa oli julkaistu, ja kirjojen hinnat olivat romahtaneet murto-osaan aiemmasta.
Mutta Euroopan talouskasvu alkoi kuitenkin kiihtyä.
Kanavat, 1700-luku
Teollisen vallankumouksen aikana Britanniassa rakennettiin kuumeisesti uusien tehtaiden tavaraliikennettä varten kanavia. Kanavayhtiöiden pääoman tuotto oli huimat 50 prosenttia, ja kurssit nousivat, kunnes kupla puhkesi vuonna 1793. Kuplan jälkeen ja kilpailun voimistuttua pääoman tuotto oli enää 5 prosenttia, ja 25 vuotta myöhemmin enää neljännes kanavayhtiöistä kykeni maksamaan osinkoa.
Mutta innovaation ansiosta Britannian teollisuus alkoi kukoistaa.
Rautatiet, 1800-luku
Seuraavaksi Britanniassa investoitiin rautateiden rakentamiseen. Vuonna 1830 rautateitä oli 100 mailia ja vuonna 1850 jo 6 123 mailia. Rautatieyhtiöiden kupla alkoi muodostua 1840-luvulla, kunnes puhkesi vuonna 1850, jolloin kurssit olivat laskeneet 85 prosenttia huipustaan. Tuolloin rautatieyhtiöiden osakkeiden yhteenlaskettu arvo oli alle puolet yhtiöihin investoidusta pääomasta.
Mutta innovaation ansiosta Britannian teollisuus jatkoi kasvuaan.
Lennätin, 1800-luku
Lennätin keksittiin 1840-luvulla. Vuonna 1851 USA:ssa oli jo yli 50 keskenään rajusti kilpailevaa lennätinyhtiötä. Tuotot romahtivat, ja alalla alkoi konsolidatio, kunnes vuonna 1886 Western Union Telegraph otti haltuunsa kaksi jäljellä ollutta kilpailijaansa.
Ensimmäinen teknologia-alan monopoli oli syntynyt.
Puhelin, 1900-luku
Bellin puhelinpatentti raukesi vuonna 1894, mikä johti USA:ssa valtavaan investointiaaltoon ja syntyneiden puhelinyhtiöiden rajuun keskinäiseen kilpailuun. Vuonna 1904 oli 60 prosentissa kaupungeista kaksi kilpailevaa puhelinyhtiötä. Tämä johti konsolidatioon, jossa AT&T oli muodostumassa voittajaksi, kunnes sitä kahlittiin vuoden 1913 ”antitrust”-lainsäädännöllä.
Ensimmäinen kilpailulaki oli syntynyt.
Esimerkit ovat mielessä, vertailussa muun muassa Nvidia, Alphabet ja Meta.
Onko AI kupla?
Goldman Sachs vertailee aiempia kuplia ja nykytilannetta. Poimin vertailusta muutaman avainluvun. Kaikissa vertailuissa on mukana alan seitsemän suurinta yhtiötä.
Magnificent 7 (2024)
- Yhtiöiden paino indeksissä: 31,3 %
- Arvostus eli P/E-luku (tulevat 24 kk): 23,9
- Velkaisuus eli Net Debt to Equity: -30 %
- Oman pääoman tuotto eli ROE: 46 %
- Kannattavuus eli Net Income Margin: 28 %
Teknologiakupla (2000)
- Yhtiöiden paino indeksissä: 19,0 %
- Arvostus eli P/E-luku (tulevat 24 kk): 52,0
- Velkaisuus eli Net Debt to Equity: -4 %
- Oman pääoman tuotto eli ROE: 28 %
- Kannattavuus eli Net Income Margin: 16 %
Japanin finanssikupla (1989)
- Yhtiöiden paino indeksissä: 27,0 %
- Arvostus eli P/E-luku (tulevat 24 kk): 67,0
Johtopäätös on, ettei teknologiasektori ole kuplassa. Mutta Goldman Sachs suosittaa hajauttamaan sijoituksia Magnificent 7:n ulkopuolelle, pienempiin teknologiayhtiöihin ja muille toimialoille.
Jari Paakkarinen
Kirjoittaja on Helsingin Osakesäästäjien puheenjohtaja.
