Hakemallavertailukohteita vanhasta finanssimaailmasta voimmealkaa soveltamaan traditionaalisempia arvotusmalleja ymmärtääksemme paremmin, mitenuusia digitaalisia omaisuusluokkia tulisi arvottaa.
Bondit eli joukkovelkakirjat ovat tyypillisesti yrityksen tai valtion liikkeelle laskemia velkainstrumentteja, joissa velallinen sitoutuu maksamaan säännöllisesti velkojalle takaisin sovitun koron ja lopulta alkuperäisen pääoman kokonaisuudessaan.
Velkakirja toimii lainan vakuutena ja sille annetaan liikkeelle laskettaessa nimellisarvo, jonka jälkeen bondeilla voidaan käydä kauppaa jälkimarkkinoilla. Bondeille säännöllisesti maksettua korkotuottoa kutsutaan bonditerminologiassa nimellä ”kuponkikorko”.
Lohkoketjumaailmasta voimme hakea analogiaa bondeille Ethereumin ”stakingistä”.
Tästä löytyy yhtä monta variaatioita kuin jäätelöistä eri makuja, mutta yksinkertaistetusti Ethereum-protokollan ”staking”-ominaisuus on Web3-maailmassa abstraktilla tasolla verrattavissa bondeihin.
Staking tarkoittaa etherin lukitsemista verkon ylläpitoon osallistumiseksi ja sen myötä saatavaa korkotuottoa, joka tekee Ethereum-protokollan natiivista tokenista etheristä korkoa tuottavan omaisuusluokan. Ethereum staking tuotto voitaisiin kryptomaailmassa käsittää valtionvelkakirjan omaisesti ”riskittömäksi koroksi” (Risk-Free Rate of Return).
Kyseessä on kryptograafisesti varmennettu ja todistettava sopimus käyttäjän ja internet-protokollan välillä. Tässä vertauskuvassa bondin liikkeellelaskija on protokolla eli vastapuoliriski on puhtaasti tekninen.
Ethereum 2.0 -päivityksen merkittävin vaihe on protokollan siirtyminen Proof-of-Work-konsensus- mallista Proof-of-Stake (PoS) -malliin. Tämän yhteydessä protokollan varmentaminen siirtyy ”validaattoreille”. PoS -lohkoketjut edellyttävät osallistumista sekä pääoman että työn muodossa, joka toimii ”vakuutena” verkolle.
Validaattorit lukitsevat 32 etheriä (staking) voidaksensa osallistua verkon ylläpitoon ja uusien lohkojen varmentamiseen, mistä heille maksetaan korkotuottoa. Tämä siirtymä tulee myös laskemaan Ethereum-protokollan energiankulutusta 99 prosenttia, mikä on huomionarvoinen asia ESG-näkökulmasta.
Internet-bondit ovat tavallisista bondeista poiketen jatkuvia, eli niillä ei ole maturiteettia. Palkkioita maksetaan niin kauan kuin validaattori jatkaa palveluidensa tarjoamista. Tässä tapauksessa palvelu viittaa verkon varmentamiseen osallistumiseen, joka voidaan mieltää julkisen hyödykkeen ylläpitämisenä. Tässä tapauksessa hyödykkeellä viitataan globaaliin ja avoimeen maksu- ja käyttöjärjestelmään, minkä Ethereum-protokolla mahdollistaa (ja paljon enemmän).
Tässä vertauskuvassa bondin liikkeellelaskijana toimii Ethereum-protokolla, joka algoritmisesti laskee liikkeelle uusia ethereitä, jotka maksetaan verkon ylläpitäjille kuponginomaisesti. Protokollan säännöt (ts. internet-bondin ehdot) ovat muuttumattomat ja validaattorit ylläpitävät näitä sääntöjä. Heitä palkitaan tästä työstä ja vastaavasti rankaistaan velvollisuuksien laiminlyömisestä (slashing= alkupääoman osittainen menetys).
Hyöty analogioiden käyttämisessä on se, että abstraktit ja uudet ajatukset voidaan esittää muodossa, joka sopii vanhoihin ajatusmalleihin. Hakemalla näitä vertailukohteita vanhasta finanssimaailmasta voimme myös alkaa soveltamaan traditionaalisempia arvotusmalleja ymmärtääksemme paremmin, miten näitä uusia digitaalisia omaisuusluokkia tulisi arvottaa.
Historiallisesti on ollut lähes mahdotonta osallistua taloudellisesti internetin (protokollien) kehitykseen, mutta Web3 on muuttanut tämän.
Internet-bondit on uudenlainen ja innovatiivinen instrumentti sijoittajille. Harva tietää niiden olemassaolosta ja vielä harvempi ymmärtää niiden potentiaalin. Informaation epäsymmetria tässä uudessa omaisuusluokassa on käsittämätön, mikä tarjoaa tavalliselle kansalle ennennäkemättömän mahdollisuuden.
Tätä artikkelia kirjoittaessa Ethereum-protokollaan on lukittu +10M ETH, eli n. 30 miljardia dollaria. Tämän tarkoituksena on turvata Ethereum-verkon turvallisuus siirtymävaiheessa PoS- malliin, minkä arvioidaan tapahtuvan kesän 2022 aikana.
Martin Wichmann
Kirjoittaja on Konsensus ry:n hallituksen jäsen.
