Korkosykli on saavuttanut vihdoin huippunsa. Voidaan melko luottavaisesti näin väittää, kun tutkitaan talouden indikaattoreita talouden vireystilasta ja inflaatio-odotuksista sekä tulkitaan keskuspankkiirien retoriikkaa.
Yksiselitteistä ei ole, että osakkeet nousevat aina kun korot laskevat. Silti korkosyklin päättymisen jälkeen osakemarkkinat ovat lähes poikkeuksetta nousseet seuraavan vuoden aikana.
Onko siis aika pistää kaikki säästössä olevat varat nyt indeksirahastoihin? Yksiselitteinen vastaus on ei.
Osakemarkkinoiden korrelaatio sekä maantieteellisesti että toimialojen välillä on tällä hetkellä poikkeuksellisen alhainen ja jatkunee. Tämä tarkoittaa, että samaan aikaan toinen pörssi nousee ja toinen laskee tai jokin toimiala nousee ja toinen laskee. Tästä olemme suomalaisina sijoittajina saaneet tänä vuonna karvaan opetuksen, kun Helsinki on ollut umpisurkea markkina ja Jenkeissä ollaan paineltu menemään kohti uusia huippuja.
Lisäksi korkomarkkina on sijoittajalle tällä hetkellä erityisen mielenkiintoinen ja imee paljon siitä pääomasta, mikä viimeisen kymmenen vuoden aikana on suuntautunut lähes kokonaan osakemarkkinaan. On siis se hetki, jossa todelliset osakesäästäjät voivat löytää melkoisia löytöjä arvostustasoltaan hyvin alhaisiin tasoihin ajautuneesta pörssistämme.
Mitkä sitten voisivat olla ne voittavat toimialat ja yhtiöt, joihin panostuksia tulisi tässä tilanteessa laittaa?
Yksi tapa on hajottaa inflaatiorakenne osiin ja katsoa, mitkä osat maailmassamme ovat edelleen inflatorisia ja missä pahin on ohi.
Tähän voi yhdistää kuluttajan käyttäytymisen tilanteessa, jossa työllisyys on heikkenemässä ja lainanhoitokustannusten kovin vaikutus vasta edessä. Myös yritysten investointien voidaan olettaa olevan varsin maltillisia vallitsevalla korkotasolla. Näillä melko simppeleillä ja hyvin todennäköisillä oletuksilla päästään jo pitkälle.
Inflaation loppupuristus kohdistuu palkkojen nousuun. Näin ollen palvelukulutuksen varassa olevien yhtiöiden kulut olisivat vielä nousemassa. Lisäksi kun mietitään ostovoimaa ja -haluja, yhä ohuemmaksi käyvässä lompakossa ei liene enää ensi vuonna varaa käyttää (luksus)palveluita, joiden kysyntä on pysynyt yllättävän vahvana tähän asti. Myöskään kännykät ja telkkarit eivät liene ostoslistalla ensimmäisinä, kun korontarkistuspäivä lähestyy.
Osakesäästäminen ei ole rakettitiedettä.
Sen sijaan kysyntää kohdistuu edelleen välttämättömyyshyödykkeisiin ja täällä myös kustannuspuoli on helpottunut ja hinnan-korotukset on saatu läpi. Olisiko vihdoin elintarvikeyritysten aika?
Investointitavarateollisuus on jaksanut pyristellä vanhojen tilauskirjojen voimin, mutta korkea korkotaso vääjäämättä vaikeuttaa tilauskirjojen uusimista. Perusteollisuudessa sen sijaan pullokaulaongelmat sekä raaka-aineiden, energian ja kuljetusten hintojen nousu on selätetty ja pohjakosketukset voisivat olla käsillä.
Kiinteistösektoria on painettu hyvin alhaisiin arvostustasoihin. Korkosyklin kääntyminen tukee vahvasti sektoria ja voi antaa aikaiselle linnulle ja riskiä sietävälle sijoittajalle melkoisen tuoton. Pankkien kovin kiito on varmasti loppusuoralla, mutta arvostukset ovat jo valmiiksi hyvin alhaiset.
Osakesäästäminen ei ole rakettitiedettä, vaan perslihasten käyttöä ja ympäröivän maailman tarkkailua. Kun jaksaa vähän nähdä vaivaa ostopäätösten eteen, on myös lyhytaikaisia epäonnistumisia helpompi ottaa vastaan, kun omille sijoituksille on löydetty jonkinlaiset perusteet. Esimerkiksi se, onko Tokmannin vai K-Supermarketin parkkipaikka päivisin täynnä.
Karri Salmi
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja.
