Hyökkäyspeli kannattaa, kun oma talous on vankalla kalliolla. Jos ei ole, pitää puolustaa.
Inflaatio, korkojen nouseminen, energiakriisi, kasvanut ruuan hinta, korkea polttoaineen hinta ja monet muut ikävät asiat täyttävät valtamedian lähes päivittäin. Negatiivisten uutisten tulva tuntuu loputtomalta ja se varmasti lannistaakin monen Suomen kansalaisen. Monesta, kuten allekirjoittaneestakin, tuntuu, että kaikki mahdolliset asiat menevät päin prinkkalaa tällä hetkellä. Eikä se varmaankaan mitenkään kaukaa ole haettu.
Mutta ei huonoa ilman jotain hyvääkin. Laskevat osakekurssit saavat monet haluamaan sijoittamaan enemmissä määrin markkinoille ja lähtökohtaisesti tämä onkin erinomainen idea, kunhan muutama asia on omassa taloudessa ensiksi kunnossa. Hyökkäyspeli kannattaa, kun oma talous on vankalla kalliolla. Jos talous taas ei ole erityisen hyvissä kantamissa, niin nyt on aika pelata puolustuspeliä. Puhutaankin tästä puolustuspelistä tämän päivän tekstissä.
Pankkiin yhteyttä mahdollisimman aikaisin, jos tuntuu siltä, että tulevaisuudessa voi tulla ongelmia lainanlyhennysten kanssa.
Vuoden alussa saimme nauttia vielä negatiivisista Euribor-koroista ja muistan helmikuussa lukeeni esimerkiksi Ylen uutisista, että tälle vuodelle on odotettavissa korkojen nousua, mutta korkoennusteet olivat hädin tuskin positiivisia vuoden 2022 osalta. Jälkikäteen voi sanoa, että ennusteet menivät päin honkia. Tarkoitus ei ole mitenkään ilkkua kirjoituksen tehnyttä kolumnistia, koska omatkin ennusteet ovat menneet osittain metsään. Muistan esimerkiksi maaliskuussa sanoneeni ystävilleni, että en usko Euribor-korkojen nousevan kuin kahteen prosenttiin. Mukavaa olla väärässä jo näin kuusi kuukautta myöhemmin. Toisaalta, kuka olisi osannut ennustaa tätä korkojen nostotahtia? Se on sitten täysin toinen juttu.
Yhdysvaltojen keskuspankki, Fed, nostaa korkoja tällä hetkellä nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Meneekö jokin taloudessa rikki tätä menoa?
Koska korkojen nouseminen tulee todennäköisesti vielä hetken aikaa jatkumaan, jotta saadaan taantuma aikaiseksi ja kulutus pysähtymään, ja tätä kautta inflaatio hidastumaan tai poistumaan (pienellä viiveellä), niin suosittelen jokaisen lukijan selvittämään uuden korkotason vaikutuksen omaan talouteen. Yllätys voi olla jopa positiivinen pahimpiin kauhukuviin verrattuna, mutta ikävältäkään yllätykseltä ei voi jokainen välttyä. Siitä huolimatta asia kannattaa selvittää ja pikimmiten.Kannattaa aloittaa selvittäminen yksinkertaisesti sillä, että listaa kaikki olemassa olevat lainat (asunto, auto, kulutus, muut) ja tarkistaa, milloin lainoissa on korontarkistuspäivä ja mihin Euribor-korkoon lainat ovat sidottuna. Tämän jälkeen suosittelen tarkastamaan oman taloutesi taseen edellisen kirjoittamani tekstin perusteella. Selvittämisen jälkeen sinulla on tiedossa, miten paljon sinulla on rahaa säästössä ja miten paljon on lainaa.
Sen jälkeen pitäisikin tehdä ajatusharjoitus uusien korontarkistuspäivien jälkeisten korkokulujen osalta. Odottaako siellä kymmenien vai satojen eurojen suuruinen lisämaksu jokaiselle kuukaudelle? Jos oman talouden säästöaste on hyvä tai velkaisuus on matalaa, niin tämä ei välttämättä aiheuta mitään toimenpiteitä. Toisaalta alhainen säästöaste ja korkea velkaisuus todennäköisesti tarkoittaa sitä, että isojakin muutoksia joutuu tekemään omaan elämään tai sitten syömään olemassa olevia säästöjä. Sillä oletuksella, että sellaisia on.
Jos kuitenkin huomaat edellisen ajatusharjoituksen myötä, että uusien korkokustannusten myötä oma talous menee erittäin tiukalle tai ylimääräisiä säästöjä ei ole puskuroimaan uutta tilannetta, suosittelen välittömästi aloittamaan toimet oman tilanteen pelastamiseksi. Ensimmäisenä kannattaa tietysti pudottaa kulutusta niistä asioista, jotka eivät tuota sinulle arvoa, mutta kannattaa ottaa myös aikaisessa vaiheessa keskusteluyhteys pankiin. Pankkien ensisijainen tavoite on varmistaa, että pystyt suoriutumaan lainoistasi. Sen varmistamiseksi on useita mahdollisia työkaluja, kuten lainan uudelleenrahoittaminen, lyhennystavan muuttaminen, lyhennysvapaa ja laina-ajan pidentäminen. Jos oma pankki ei ole neuvotteluhalukas, niin suunta vaan toisen pankin konttoriin.
Selvitä omat kustannukset ja säästä vähintään kolmen kuukauden hätärahasto. Jos rahaa jää edelleen yli, sijoita kaikki muu ajallisesti hajauttaen.
Kuten olet jo varmasti selvittänyt omien kustannusten jakautumisen eri kategorioihin edellisen Näkökulma-kirjoitukseni perusteella, olet jo erittäin pitkällä oman talouden haltuunotossa. Kulujen ja tulojen tietämyksen jälkeen on erityisen tärkeää säästää vähintään kolmen kuukauden hätärahasto kaikkien mahdollisten menojen perusteella ottaen huomioon, että korkojen nousun vaikutus tulee vasta korontarkistuspäivän jälkeen.
Hätärahaston suuruuden arvioimiseksi kannattaa käyttää omaa maalaisjärkeä. Jos olet yrittäjä tai työskentelet alalla, jossa osa-aikainen työ tai lomautukset ovat yleisiä, niin hätärahasto kannattaa olla mielellään kuusi kuukautta. Jos taas toimit esimerkiksi hoitoalalla, et tule elämässäsi ikinä näkemään yhtäkään työtöntä päivää ja silloin hätärahastoksi riittää hyvin kolmen kuukauden menoja vastaava summa pankkitilillä. Rahaston suuruutta voi säätää oman riskinsietokyvyn mukaan suuremmaksi tai pienemmäksi.
Kun kaikki tuntuu menevän markkinoilla ja maailmalla huonosti sekä osakekurssit laskevat hyvistä tuloksista huolimatta, on pitkäjänteisen osakesijoittajan näkökulmasta ostajan markkinat. Kunhan oma talous on vahvoilla ja ensiksi hoidettu kuntoon, voi hyvissä mielin keskittyä sijoittamaan markkinoille ajallisesti hajauttaen eri toimialoille. Suosittelen kuitenkin olemaan varma siitä, että omat säästöt on mitoitettu tarpeeksi korkealle, jotta osakkeita ei joudu myymään huonolla hetkellä vain sen takia, että hätärahasto on tullut mitoitettua liian ohueksi.
Tiedän omasta kokemuksesta, että on haastavaa olla sijoittamatta pörssiin juuri silloin kuin kurssit tuntuvat hakevan koko ajan uusia pohjia. Myös minun pitää pelata tällä hetkellä puolustuspeliä, jotta minun ei tarvitse myydä osake- tai asuntosijoituksiani huonolla hetkellä, jolloin epävarmuus markkinoilla on korkeimmillaan. Tämä käteisen säästäminen ja oman talouden puolustuspeli on vain väliaikaista ja pitkässä sijoitushorisontissa vain yksi töyssy kaikkien muiden joukossa.
Kirjoitus edustaa kirjoittajan näkemyksiä ja mielipiteitä, eivätkä ne välttämättä ole Suomen Osakesäästäjien kanta.
Jesse Viljanen
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
