Nuori sijoittaja kriisiaikoina – pysyäkö mukana vai paeta?

Kannattaako sijoittaminen aloittaa, kun kriisit seuraavat toisiaan? Mitä sijoittajagurut neuvovat?

Vuosina 1777–1836 eläneen pankkiiri Nathan Mayer Rothschildin väitetään sanoneen:

“Ostamisen aika on silloin, kun veri virtaa kaduilla.”

Oli tämän viisauden alkuperä mikä tahansa, siitä on tullut klassikkofraasi sijoittajapiireissä. Viime vuosien tapahtumat – koronapandemia, Ukrainan sota, inflaatio, korkojen nousu, Gazan sota, Trumpin tullisota ja Ukrainan sodan eskaloituminen – saattaisivat tämän sanonnan mukaan olla otollisia hetkiä sijoittamiseen. Nämä vuodet ovat olleet ja tulevat olemaan opettavaisia sijoittajille, erityisesti meille nuorille ja aloitteleville. Mutta onko nyt oikea hetki aloittaa sijoittaminen ja pitäytyä pitkäjänteisessä suunnitelmassa?

Peter Lynch kiteyttää olennaisen:

”Paljon enemmän rahaa on menetetty sijoittajien yrittäessä varautua korjauksiin tai ennakoida niitä kuin itse korjauksissa.”

Moni sijoittaja pyrkii ajoittamaan markkinoita – myymään ennen romahdusta ja ostamaan juuri pohjalta. Käytännössä tämä on lähes mahdotonta, tai ainakin erittäin vaikeaa, ja odottaminen voi lopulta tulla kalliimmaksi kuin markkinoilla pysyminen. Sijoittamisen aloittamistakaan on turha ajoittaa.

Warren Buffett on todennut:

”Osakemarkkinat on suunniteltu siirtämään rahaa aktiivisilta kärsivällisille.”

Tämä viisaus on osoittautunut paikkansapitäväksi, ainakin tilastoja katsoessa. Nuorten sijoittajien suurin etu on pitkä aikahorisontti – mahdollisuus hyödyntää vuosikymmenten kasvua ja korkoa korolle -ilmiötä. Vaikka kriisit heiluttavat markkinoita, niistä selviää parhaiten pitkäjänteisellä sijoittamisella ja kärsivällisyydellä.

Omia kokemuksia markkinoiden myrskyissä

Aloitin sijoittamisen rippilahjarahoillani vuonna 2017 ilman sen syvempää markkina-analyysiä. Ajattelin, että ostan ja pidän – ja se toimikin. Täytettyäni 18 vuotta tammikuussa 2020 perustin osakesäästötilin ja ostin muun muassa Sampoa sekä Next Gamesia. Kun koronapandemia alkoi, tein nopeita ja harkitsemattomia ostoja sekä myyntejä – ja pian taas harkitsemattomia myyntejä. Myöhemmin huomasin ajattelevani: ”Olisinpa jättänyt kaikki myynnit tekemättä” – etenkin Sammon ja Next Gamesin, jonka Netflix myöhemmin osti hintaan 2,10 euroa osakkeelta.

Tein nämä toimeksiannot pelkän markkinahälyn vuoksi, en yhtiöiden perusteiden.

Peter Lynchin neuvo on muodostunut yhdeksi sijoittamisen kulmakivistä:

”Tiedä, mitä omistat, ja miksi omistat sen.”

Kevään 2020 koronadipistä toivuttiin nopeasti, ja pandemian aikainen elvyttävä talouspolitiikka loi suotuisat olosuhteet sijoittamiselle. Osakemarkkinat nousivat lähes tauotta, ja moni, myös minä, innostui – tämähän on helppoa! Innostuksen myötä siirsin rahaa ”tylsistä” osakkeista jo voimakkaasti nousseisiin, mutta pian huomasin tämän olevan virhe. Myymäni osakkeet lähtivätkin jyrkkään nousuun, kun taas tilalle ostamani kehittyivät vain loivasti. Markkinoiden nousu jatkui, kunnes Euroopassa Ukrainan sota, inflaatio ja korkojen nousu pysäyttivät kasvun. Sijoittaminen ei enää tuntunut yhtä helpolta, mutta samaan aikaan Yhdysvaltain Magnificent Seven -yhtiöiden markkina-arvot nousivat ennätyslukemiin. Moni sijoittaja hamstrasi niitä momentumin siivittämänä, kunnes trendi kääntyi tammikuussa laskuun. Itse ostin näistä yhtiöistä vain Applea, jota olin harkinnut jo pitkään – mutta myin osuuteni pois ennen vuoden 2024 kolmatta kvartaalia, koska pidin sitä jo yliarvostettuna.

Oppirahat maksettu – viisaudet mukana, tuotot vaimeat

Buffettin sanoin:

“Sijoittajan tärkein ominaisuus on luonne, ei älykkyys.”

Aiemmat virheeni markkinoilla saivat minut aluksi tuntemaan itseni huonoksi sijoittajaksi. Lopulta olen kuitenkin ymmärtänyt, että kyse on kärsivällisyydestä ja siitä, että oppii hillitsemään hätiköityjä päätöksiä. Innostuin sijoittamisesta, yhtiöiden analysoinnista ja markkinoiden ymmärtämisestä – mutta unohdin kehittää yhtä olennaista sijoittajan taitoa: kovaa luonnetta ja malttia pysyä strategiassani.

Howard Marks muistuttaa:

”Jos meillä ei enää koskaan tule kriisiä, se olisi ensimmäinen kerta historiassa.”

Tällä hetkellä maailmaa koettelevat Ukrainan sota, Venäjän painostus, Gazan sota sekä Trumpin käynnistämät tullisodat. Usein sanotaan, ettei historia ole tae tulevaisuudesta, mutta se tarjoaa tukea epävarmoina aikoina. Markkinat ovat aina selvinneet – vaikka yksittäisiä yhtiöitä onkin poistunut ja uusia syntynyt tilalle.

Nykyiseen markkinatilanteeseen sopii Buffettin viisaus:

“Ole pelokas, kun muut ovat ahneita, ja ahne, kun muut ovat pelokkaita.”

Vaikka VIX-indeksi – niin sanottu pelkotilan mittari – on käynyt viimeisen viiden vuoden aikana useita kertoja yli 30 pisteen, ja maailmanpolitiikassa elämme poikkeuksellisia aikoja, on nyt hyvä aika sijoittaa. Omat tappioni ja huonot päätökseni ovat johtuneet hätiköidyistä ratkaisuista – eivät siitä, että olisin sijoittanut väärään aikaan. Benjamin Graham kiteytti sijoittamisen suurimman haasteen:

”Sijoittajan suurin ongelma – ja pahin vihollinen – on todennäköisesti hän itse.”

Nuorella sijoittajalla on vielä edessään lukuisia sijoitusvuosia ja väistämättä myös tulevia kriisejä. Tämänhetkinen maailmantilanne ei siis määritä koko elämänkaaren mittaista sijoitusmatkaa. Näen sijoitussalkkuni tulevaisuuden valoisana ja seuraan kiinnostuneena markkinoita – erityisesti sitä, minne kesän koittaessa kesätyörahojani sijoitan. Päätän tekstini Buffettin viisauteen sijoittamisen aloittamisesta:

“Paras aika istuttaa puu oli 20 vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt.”