Tämä on kysymys, jota kuulee nykyään hyvin usein. Mediassa, somessa ja julkisessa keskustelussa tuntuu jokaisella olevan aiheesta mielipide, usein melko negatiivinen ja suppeaan kokemukseen perustuva.
Tuntuu, kuin nuoret nähtäisiin taloustaidottomina entiteettinä, väitteellä ”nuoret eivät osaa taloustaitoja”. Tämä on usein rankkaa yleistystä. Sehän olisi vähän sama kuin väittäisi, ettei kukaan eläkeläinen osaa tilata asioita netistä. Sekin olisi yhtä karkea yleistys.
Ehkä on tarpeen lyhyesti määritellä talouslukutaito. Mitä se tarkoittaa?
”Englanninkielessä erotellaan termit economic literacy ja financial literacy, joista ensimmäinen viittaa usein kyvykkyyteen analysoida taloudellisia asioita ja säännönmukaisuuksia yleisemmin, kun taas jälkimmäinen viittaa nimenomaan kykyyn ymmärtää ja hoitaa omaan taloudenpitoon liittyviä asioita. Lukutaidolla viitataan tässä siis sekä talouteen liittyvään tiedolliseen osaamiseen ja kykyyn soveltaa tietämystään käytäntöön.”
Vaasan yliopiston professori Panu Kalmi, Taloustietellinen yhdistys, julkaisu 09/2014.
Kyse on siis sekä tiedollisesta että taidollisesta kyvystä ymmärtää taloutta, soveltaa ymmärtämäänsä sekä kyvystä toimia talouden parissa.
Talousvaikeudet ovat usein periytyviä
Suomalaiset nuoret ovat menestyneet Pisa-tutkimuksen talousosaamista mittaavassa testissä hyvin. Olimme toisella jaetulla sijalla Kanadan kanssa. Eli osaamista kyllä löytyy.
Tosiasia kuitenkin on, että haasteitakin on, ja ne korreloivat sosioekonomisten ongelmien kanssa. Talousvaikeudet ja talouden lukutaidottomuus myös periytyvät valitettavan usein. Yhä useampi jo talousongelmien kanssa painiva nuori on entistä pahemmassa pulassa taloutensa kanssa. Ne nuoret, joilta puuttuu talouslukutaidon valmiuksia, ovat pulassa. Ja näiden nuorten määrä kasvaa. Suomessa nuorten taloudenhallinnassa on käynnissä valtava polarisaatiokehitys, jossa talouden taidot ja tiedot jakautuvat nuorten kesken sangen epätasaisesti. Tätä asiaa me hyvinvointivaltiona emme ole onnistuneet vielä korjaamaan.
Pääsääntöisesti nuoret kuitenkin hoitavat talousasiansa hyvin ja ovat ilahduttavan kiinnostuneita talouden teemoista. Sijoittaminen on enenevässä määrin kasvava nuorten kiinnostuksen kohde. Tästä kertoo muun muassa Talous ja nuoret TATin Sijoittajakoulun jatkuvasti kasvavat opiskelijamäärät. Säästämisestä ja sijoittamisesta on tullut luonteva tapa turvata omaa taloudellista hyvinvointia ja mahdollisesti vaurastuakin. Verrattuna moneen edelliseen sukupolveen muutos on suuri ja positiivinen.
Talouslukutaidon termin määritelmä sisältää kuitenkin valtaisan määrän oletusta siitä, että nuori osaa omaksua tietoa, osaa etsiä tietoa ja sitten vielä soveltaa sitä järkevästi. Se on kova vaatimus ihan aikuisellekin. Miten pysyä mukana muuttuvassa talousmaailmassa? Kryptot, inflaatio, korot, kuluttamisen siirtyminen verkkoon, somemainonnan aggressiivisuus ja moni muu tekijä heilauttavat aikuistakin taloudessa navigoijaa, saati sitten nuorta kokemusmaailmaltaan paljon viattomampaa toimijaa.
Talousosaaminen on siis jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, johon todellakin tarvitaan apuja, niin nuorille kun meille vanhemmille. Talous ja nuoret TATin vuosittain julkaistavassa TAT Nuorten Tulevaisuusraportissa nuoret itse toivovat lisää talousopetusta ja kertovat primäärilähteekseen talousosaamiseen vanhemmat ja koulun. Suomalaisissa opetussuunnitelmissa taloutta on jo sangen kiitettävästi, mutta uusia innovatiivisia opetuskeinoja, kuten pelillistämistä, on oltava tarjolla enemmän.
Tämä kaikki heittää positiivisen haasteen meille opettajille ja aikuisille; pysytään itse tietoisina talouden tapahtumista, opitaan itsekin uutta ja muistetaan puhua rahasta positiivisesti nuoren kanssa.
Mari Hannola-Antikainen
Kirjoittaja on nuorten talousosaamiseen erikoistunut asiantuntija Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -organisaatiossa.
