Kaupunkiranking on yksi työkalu, jonka avulla asuntosijoittaja voi arvioida eri kaupunkeja ja niiden houkuttelevuutta ja ehkä tunnistaa niihin liittyviä riskitekijöitä.
Suomen Vuokranantajien yhdessä PTT:n kanssa laatima asuntosijoittajien kaupunkiranking julkaistiin perinteiseen tapaan kesällä.
Rankingissa arvioidaan 27 suomalaisen kaupungin houkuttelevuutta asuntosijoittajan näkökulmasta usealla eri mittarilla. Tuottoarvioiden lisäksi asuntosijoittamisen kannattavuuden tarkastelussa huomioidaan kaupunkikohtaisia erityispiirteitä kuten markkinointiaikoja ja väestönkehitystä.
Tampere on kaikkein kaunein
Kaupunkirankingin kärki ei ole vuosien saatossa juurikaan muuttunut. Viimeisten neljän vuoden ajan kärjessä on komeillut Tampere ja heti kakkosena sen perässä Turku. Näiden kahden suuren kaupungin lisäksi kärkiviisikosta löytyivät tänä vuonna Rovaniemi, Oulu ja Kuopio.
Suurista kaupungeista Tampere, Turku ja Oulu ovat olleet kaupunkirankingin kestomenestyjiä. Vaikka vuokratuotolla mitattuna suuret kaupungit jäävät rankingissa häntäpäähän, nostaa kokonaistuottopotentiaalia asuntojen arvonkehitys ja lähtökohtaisesti parempi vuokrattavuus. Kaikissa suurissa kaupungeissa väestönkasvu ja suuri vuokralla asuvien osuus nostavat niin ikään sijoitusta.
Kärkikaupungeista Tampere kirii Turun edelle erityisesti vahvan väestönkasvun ja asuntosijoittajien näkökulmasta Turkua suotuisampien kehitysnäkymien vuoksi. Oulun sijoitusta puolestaan nostavat vahva vuokrakehitys ja markkinointiaikojen lyheneminen.
Suurista kaupungeista Helsinki, Espoo ja Vantaa sen sijaan ovat viime vuosien aikana jääneet yhä kauemmas kärjestä. Vielä vuonna 2022 Vantaa oli rankingissa sijalla kolme ja Helsinki sijalla neljä. Nyt samaiset kaupungit löytyvät sijoilta 10 ja 11. Vaikka pääkaupunkiseudullakin väestönkasvu on hyvää ja vuokralla asuvien osuus suuri, muut suuret kaupungit erottuvat tällä hetkellä edukseen vuokrakehityksen, markkinointiaikojen ja yleisten kehitysnäkymien osalta.
Keskisuuret korkeakoulukaupungit ovat vahvoja suorittajia
Keskisuuret korkeakoulukaupungit kuten Rovaniemi ja Kuopio ovat olleet kaupunkirankingin vahvoja suorittajia vuodesta toiseen. Kärkikymmeniköstä löytyvät myös Joensuu, Lappeenranta ja Vaasa. Ne eivät välttämättä yllä millään kriteerillä mitattuna aivan kärkeen, mutta pärjäävät kohtalaisesti joka osa-alueella.
Keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa vuokratuotto nousee tyypillisesti suuremmaksi kuin suurissa kaupungeissa, ja tämä nostaa niiden sijoitusta. Myös vuokrien ja markkinointiaikojen kehitys on hyvää. Asuntosijoittajien näkökulmasta keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa monia asuntosijoittajia houkutteleekin juuri asuntojen vuokrattavuus. Vuokraustoiminnan sujuvuus tuntuu tärkeältä erityisesti muutoin haastavina aikoina. Vuokraustoiminnan helpottuminen yhdistää myös kaupunkirankingin tämän vuoden suurimpia nousijoita Kokkolaa, Hämeenlinnaa ja Seinäjokea.
Rankingin häntäpäässä näkyy alueiden eriytyminen
Asuntosijoittajien näkökulmasta vähiten houkuttelevia kaupunkeja tutkittujen 27 kaupungin joukossa olivat Kouvola, Pori ja Mikkeli. Myös peränpitäjien lista on pysynyt melko lailla muuttumattomana viime vuosien aikana, mikä kertoo paljon alueiden eriytymisestä.
Taantuvilla alueilla on lähtökohtaisesti parempi vuokratuotto kuin rankingin kärkikaupungeissa, mutta myös suurempi riski asunnon arvonlaskulle. Kaupunkien kehitysnäkymät eivät myöskään häikäise sen enempää elinvoimamittareilla mitattuna kuin Suomen Vuokranantajien jäsentenkään mielikuvissa.
Tänä vuonna Kouvola piti rankingin viimeistä sijaa niin väestönkasvussa, vuokralla asuvien osuudessa kuin kehitysnäkymissäkin. Pori puolestaan löytyi viimeiseltä sijalta vuokrakehitystä ja arvonnousua tarkasteltaessa.
Kaupunkiranking on yksi työkalu, jonka avulla asuntosijoittaja voi arvioida eri kaupunkeja ja niiden houkuttelevuutta ja ehkä tunnistaa niihin liittyviä riskitekijöitä. Jokaisen on kuitenkin tärkeää katsella listaa omien sijoituslasiensa läpi ja antaa erityistä painoarvoa omalle sijoitusstrategialleen. Niin hyviä kuin huonojakin sijoituksia on mahdollista tehdä sekä listan kärjen että peräpäänkin kaupungeissa.
Sanna Hughes
Kirjoittaja on Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja