Tämä on kysymys, jota jokainen sijoittaja on kysynyt jossakin vaiheessa sijoitusuraansa. Ja tähän tarpeeseen moni käärmeöljykauppias tarttuu mielellään. Kuitenkin ylituoton tekeminen pitkällä aikavälillä ja systemaattisesti on varsin vaikeaa. Varsin usein ylituottoa tarjonneet yksittäiset osakkeet tai omaisuuserät palautuvat ajan mittaan keskiarvoonsa. Aktiivisesti hoidetuissakin rahastoissa ylituotot valitettavan monesti jäävät hetkellisiksi.
Etsimällä Googlesta keinoja tehdä ylituottoa, voidaan tulokset jakaa karkeasti viiteen kategoriaan:
– Arbitraasi
– Ajoittaminen
– Strateginen allokointi
– Osakepoiminta
– Informaatioetu
Tarkastellaan näitä kategorioita hieman tarkemmin ajankohtaisen esimerkin kera. Näitä kaikkia keinoja voi hyödyntää syksyllä 2022 käynnistyvässä Osakesäästäjän ilmainen lounas -webinaarisarjassa.
Arbitraasissa hyödynnetään paikallisia hintaeroja. Tällaisia tilanteita tulee kohtalaisen säännöllisesti osakkeisiin liittyvien merkintäoikeusantien ja pörssiyhtiöiden yhdistymisten seurauksena. Esimerkiksi jos kohdeyhtiön osake on kalliimpi kuin merkintäoikeusantien perusteella laskettu hinta, voi hinta-arbitraasia hyödyntää ostamalla merkintäoikeuksia ja merkata uusia osakkeita sekä samanaikaisesti shortata vanhoja osakkeita. Näiden välinen hintaero vähennettynä kustannuksilla on ylituottoa. Yhtiöiden yhdistyessä, samaa logiikkaa voi hyödyntää ostamalla toista ja shorttaamalla toista.
Ajoittaminen on kaksiteräinen miekka: oikea ajoitus tuo satumaisia tuottoja, kun taas väärä ajoittaminen parhaimmillaankin keskinkertaisia tuottoja. Ja kaikki, jotka ovat yrittäneet napata päivän tai edes kuukauden sisäisten pohjia ja huippuja, ovat varmasti pettyneet. Huippujen ajoittamisessa erinomainen analogia on Sisyfoksen kivenlohkareen vieritys: huipuilta lohkare vieri aina alas ja työ aloitettiin uudelleen.
Kuitenkin olen vakaasti sitä mieltä, että ajoittaminen on jossain määrin mahdollista olemalla varovainen, kun muut ovat euforiassa, ja rohkea, kun muut ovat pelokkaita. Sijoittajien helmasynti on kuitenkin sopulina syklin mukaisesti sijoittaminen: ostetaan huipuilla ja myydään pohjilla. Helpoimmalla pääsee ostamalla tasasummalla säännöllisesti hinnasta piittaamatta indeksirahastoja, mutta ylituottoihin ei määritelmällisestikään pääse. Tällä hetkellä markkinoilla on odottava tunnelma reaalitalouden yllä leijailevien pilvien takia, mutta osakemarkkinat tunnetusti lähtevät nousuun 6–18 kuukautta ennen kuin talouden virkistyminen näkyy arjessa ja tilastoissa.
Strateginen allokointi koskee sijoittajan koko portfolion tarkastelua, jossa esimerkiksi painottaa eri sektoreita tai omaisuusluokkia riippuen markkinasyklistä. Esimerkiksi huippusuhdanteessa sykliset yhtiöt ovat alipainossa ja defensiiviset ylipainossa. Toinen vaihtoehto on painottaa globaalin syklin alkuvaiheessa tiettyjä markkina-alueita ja surfata seuraaviin markkina-alueisiin syklin edetessä. Esimerkiksi kesäkuun alussa Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto sanoi Dansken odottavan Yhdysvaltojen osakemarkkinoilta kohtalaisia tuottoja yhtiöiden laadukkuuden ja dollarin vahvistumisen myötä. Toimialoista Danske ylipainottaisi terveydenhuoltoa ja yhteiskuntapalveluja sekä alipainottaisi viestintää ja kulutushyödykkeitä.
Mikäli lyö vetoa korkojen nousun puolesta, kannattaa harkita finanssisektoria, joka hyötyy esimerkiksi korkokatteen paranemisesta. Lisäksi Euroopassa pankit ovat kiristyneen sääntelyn vuoksi olleet hyljeksittyjä, mutta mielipide saattaa muuttua nopeastikin.
Osakepoiminnassa oleellista on yhtiön ostaminen halvalla ja myyminen kalliilla. Sijoituspolku voi kulkea jotenkin näin: pitkällisten excel-harjoitusten ja kaiken yhtiöön ja toimialaan liittyvän kahlaamisen läpi toteaa yhtiön arvon olevan korkeampi kuin mitä osakekurssi antaa ymmärtää. Kannattaa siis ostaa osaketta. Ja kääntäen: jos osakekurssi on riittävästi korkeampi kuin oma arvio yhtiön arvosta, osakkeet tulee myydä. Ostettavia ovat sijoitussuunnitelmasta riippuen kaikki arvoyhtiöistä käänneyhtiöihin. Sama koskee vältettäviä yhtiöitä.
Sijoituspiireissä harvemmin puhutaan käänteisestä osakepoiminnasta. Keskustelu on muotoa ”tätä osaketta ei kannata nyt ostaa” tai vastuullisuussijoittamiseen liittyvästä poissulkumenetelmästä. Tavallaan osakepoimintaa voi tehdä ostamalla Helsingin indeksiä ja sen rinnalle shorttaamalla suoraan tai johdannaisilla ei-toivottuja yhtiöitä. Esimerkiksi 1.3.2022 lähtien olisi indeksin voinut voittaa ostamalla indeksiä ja pitkän juoksuajan myyntijohdannaisia Venäjästä riippuvista yhtiöistä.
Hyvä keino osakepoiminnassa ylituoton saavuttamiseen on hyödyntää niin sanottua taikakaavaa, joka laittaa yhtiöt järjestykseen tehollisen pääoman tuoton (EBIT/(nettokäyttöpääoma+käyttöomaisuus)) ja tulostuoton (EBIT/EV) perusteella.
Jos taikakaavan matematiikka tai lukujen kaivaminen tuntuu hankalalta, voi poimintalistan tehdä laittamalla yhtiöt tunnuslukuineen exceliin, jossa antaa jokaiselle yhtiölle parhaimmuusjärjestysnumeron kussakin tunnusluvussa. Nämä järjestysnumerot summataan ja vähiten pisteitä saanut on niin sanotusti paras kandidaatti. Jos tunnuslukuina on P/E (mahd. pieni), P/B (mahd. pieni) ja sijoitetun pääoman tuotto (mahd. iso), on pienin mahdollinen summaluku 3. Alla on esimerkki Inderesin ennusteilla top-10 vuodelle 2023. Kuten listasta huomaa, ei kannata lopputulosta niellä sellaisenaan, vaan tehdä laadullinen analyysi yhtiöstä itse. Lisäksi kannattaa muistaa tunnuslukuansat. Esimerkiksi listan kärjessä komeileva Valoe ei läpäise seulaani juuri edellä mainituista syistä.
Informaatioetua voidaan mielestäni käyttää kattoterminä käytännössä kaikille edellä mainituista kategorioista. Mutta miten informaatioetua saadaan? Jatkuvalla tiedonhankinnalla eri kanavista, kuten analyysipalveluista, analyyseistä ja raporteista, sijoituslehdistä, kirjallisuudesta, keskustelupalstoista, sijoitusilloista, yritysten tuottamasta materiaalista sekä esimerkiksi yrityswebinaareista. Osakesäästäjien jäsenet ovat moneen sijoittajaan ensiarvoisessa asemassa, sillä Viisas Raha -talouslehden lisäksi jäsenet saavat alennuksia sijoituslehdistä ja -kirjoista sekä analyysipalveluista. Jäsenet voivat myös osallistua paikallisyhdistysten sijoitusiltoihin sekä yritysesittelywebinaareihin. Käytännössä ainoa ylituoton mahdollistava tekijä, mitä jäsenyys ei anna, on sisäpiiritieto.
Loppukevennykseksi mainittakoon, että tätä kirjoitusta varten tekemässäni Google-haussa saattoi paljastua Googlen tekoäly. Leikkimielisesti voisi sanoa algoritmien jo ymmärtävän, mitä ovat vaihtoehtoiset sijoituskohteet, kuten kellot ja korut. Jos hakutuloksesta haluaa otsikon vääntää, olisi se osapuilleen Kaksi kolmesta tarjoaa ylituottoa tavoittelevalle kirjallisuutta, yksi kolmesta vaihtoehtoisia sijoituskohteita.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Osakesäästäjien jäsenetuna Silvolan ja Landaun kirjan saa kohtuulliseen hintaan (jäsenetu huomioiden alle 52 euroa). Hinta-arbitraasia merkittävämpi tuotto tullee lukemalla kirjan ja myymällä sen divarissa tai kipputorilla. Tällainen kiertotalous on vastuullista niin ympäristölle kuin lompakolle.
Edellä mainituilla keinoilla ei ylituotto ole luonnollisestikaan taattu, mutta sen todennäköisyys paranee. Ja Osakesäästäjien jäsenille tarjotaan paljon keinoja ylituoton tavoitteluun: kulujen minimointia informaatiosta ja sijoittamisesta, Viisas Raha -talouslehti, koulutuksia ilmaiseksi tai jäsenetuhintaan sekä yritysesittelyjä.
Lisää tietoa Fortumista
Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman ja puheenjohtaja Karri Salmi keskusteli mm. Fortumin tilanteesta 19.10.2022.
Katso jäsenille ilmainen Kysy pois! – Osakesäästäjien ajankohtaiskatsaus jäsensivuilta.
Jäsenenä saat lukuisia rahanarvoisia jäsenetuja sekä koulutuksia ja webinaareja ilmaiseksi tai markkinahintaa halvemmalla. Liity jäseneksi!
Victor Snellman
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
