Sekä treidaaja että sijoittaja tekee kaiken tilinsä odottamalla. Momentumia kannattaa hyödyntää joltain tunnetulta tasolta kohti toista tasoa.
Monesti puhutaan momentumista, mutta keskustelu on vähän mustavalkoista. Tietoa momentumin rakentumisesta voi käyttää sekä pohjaonkija, että trendin ratsastaja. Lukiessasi kannatta välillä vilkuilla kuvaa 1.
Kurssi elää aina joko vaihteluvälillä (rangessa) tai trendissä. Rangesta lähdetään aina lopulta uuteen trendiin, mutta trendistä ei välttämättä päädytä seuraavaksi rangeen. Trendi voi siis myös välittömästi kääntyä (pivot). Range ei ole välttämättä horisontaalinen vaan voi muodostua trendin sisään nousevaksi tai laskevaksi.
Trendin jatkuminen on todennäköisempää kuin sen kääntyminen (Charles Dow). Jos jokin fundamenttifaktori, toimiala tai osake alkaa yliperformoida muuta markkinaa, on se kannuste ostaa, ei myydä. Sanon tätä suhteelliseksi momentumiksi. Trendit loppuvat usein kliimaksiin, jolloin markkinaosapuolien riskinhallintaa testataan. Katso alla olevan kuvan 1 aivan vasen laita.
Momentum liittyy treidaamisessani vahvasti tärkeisiin tasoihin (levels). Päivänselviä teknisiä tasoja ovat tietysti vanhat huiput ja pohjat, volyymihyllyt, päivän ylin ja alin kurssi ja vanhat, jo aiemmin kurssikäänteitä aiheuttaneet vahvat liukuvat keskiarvot kuten 200dSMA. En käsittele niitä nyt ollenkaan ja jätin ne kuvista pois.
Kurssin käyttäytymistä ja momentumin säilymistä voi tarkkailla tärkeiden tasojen tuntumassa tapahtuvan teknisen hintaliikkeen (price action) avulla. Pääsääntönä on toivottavaa, että kurssi pysyttelisi lähellä tasoa, joka sen pitäisi rikkoa.
Ammattitaitoinen hintaliikkeen lukija voi päätellä etukäteen kurssin seuraavan suunnan tärkeän tason läheisyydestä korkealla todennäköisyydellä. Juju piilee siinä, ettei hänkään kykene sitä joka hetki sanomaan. Riittää, kun arvion pystyy tekemään silloin tällöin jonkin arvopaperin kohdalla. Näissä asioissa mikään ei korvaa screeniaikaa, kärsivällisyyttä, harjoitettua päätöksentekokykyä ja sopivaa liipaisinsormea. Päätöksenteosta olen jo kirjoittanut alkuvuonna kaksi tai kolme blogia.
Sekä treidaaja että sijoittaja tekee kaiken tilinsä odottamalla. Momentumia kannattaa hyödyntää joltain tunnetulta tasolta kohti toista tasoa. Helpoin tili tehdään breakoutin jälkeen odottelemalla kurssin etenemistä seuraavalle tärkeälle tasolle. Jos on tehnyt työnsä hyvin, sille liikkeelle pitäisi olla korkea, jopa 80 prosentin todennäköisyys. Usein on järkevää pyrkiä nappaamaan monia tällaisia liikkeitä samalle positiolle myyden hieman kullakin portaalla.
Uusi momentum alkaa breakoutilla. Treidaajan ei ole pakko yrittää löytää ensimmäistä breakoutia, vaan on aivan yhtä validi tapa etsiä arvopaperi, joka on jo todistanut vahvuuttaan. Suhteellinen vahvuus olisi erityisen hyvä merkki. Esimerkiksi kuvaan 1 olen merkinnyt ostopaikkasi kohtaan, jossa osake on jo tehnyt ekan breakoutinsa valkoisesta boksista ylös ja pakittanut äkisti ”takaisin rikospaikalle”.
Yhtäkkinen korkea volyymi on eräs positiivinen signaali onnistuvasta breakoutista. Mieluusti volyymi olisi ollut korkeaa jo hieman ennen kurssin käännöstä. Breikin jälkeen olisi ihan toivottavaa, että volyymi alkaisi nopeasti laskea. Se osoittaisi, ettei myyjiä riitä vastaamaan edes normaaliin kysyntään. Aivan kuvan 1 vasemmassa laidassa volyymi räjähtää ylös vasta kliimaksissa ja pysyy korkealla, jolloin on syytä
olla varovainen. Pohjan tuntumaan osunut volyymimaksimi olisi hyvä merkki pitkää ja rauhallista nousutrendiä toivovalle. Shortatessa homma ei mene täysin samalla tavalla: kasvava volyymi voi olla merkki paniikin pahenemisesta.
Mikäli breakout epäonnistuu, on vastakkainen liike usein voimakas, kuten kuvassa 3 näkyy. Isommat pelurit olivat kenties virittäneet hyvän ansan keskeyttämällä väliaikaisesti ostonsa/myyntinsä toivoen saavansa kurssia vähän palaamaan.
(Tätä täytyy varoa kaikissa kansainvälisen mittapuun keskisuurissa ja pienissä yhtiöissä, johon kaikki Helsingin laput kuuluvat. Helsingissähän lähes kaikki kauppa tehdään valitettavasti instikoiden kesken alku- ja loppuhuutokaupassa. New Yorkissa kauppa jakautuu vähän laajemmin: ekat ja vikat varsinaiset tunnit ovat isoja, eikä yksittäinen instituutio vaikuta niin paljoa.)
Mikäli uutistapahtuma aiheuttaa nopean liikkeen kurssissa (gap up / down), on todennäköisempää, että kurssi jatkaa seuraavina viikkoina samaan suuntaan. Tämän kanssa yksityissijoittajat toimivat useimmiten hölmösti ja myyvät heti nostetun ohjeistuksen +8 prosentin pomppuun tai tankkaavat Nokiaa heti tulosvaroituksen jälkeen ”halvalla”.
Swingtreidaamisessa vaikeinta ei ole oston ajoittaminen vaan myynnin ajoittaminen. Se on itselleni niin vaikeaa, että hajautan myynnit yleensä useisiin osiin ja saatan lisätä takaisinkin.
Momentumia esiintyy kaikilla aikaväleillä, ja sen tulkinnassa on muutamia poikkeuksia. Esimerkiksi tiettyinä kellonaikoina ja päivinä instituutioiden volyymi on tyypillistä. Aamupäivän liikkeen suuntaa vastaan ei usein kannata taistella iltapäivällä, vaikka liike olisi hiljaisina tunteina ollut vastakkaista.
Pitkien aikavälien momentumille on tyypillistä, että lehdet alkavat kirjoitella juttuja ilmiöstä vasta sen ollessa lähellä kliimaksia. Aivan ekat lehtijutut eivät silti ole vielä myyntisignaali. Vuoden 2024 osalta voit kysyä itseltäsi:
- Missä on jo suhteellista vahvuutta?
- Minne momentum on jo todistettavasti hieman siirtynyt esimerkiksi joulukuussa?
- Missä tehdään jo kaikkien aikojen huippuja?
- Onko keskuspankkien ohjauskorkojen suunnassa merkkejä trendin kääntymisestä?
- Aiotko tehdä kauppoja ekaan pomppuun vai ratsastatko trendejä?
Kristian Kannus
Kirjoittaja on swingtreidaaja ja salkunhoitaja Weketor consultingiolla. Kirjoittajan ajankohtaista sisältöä voi lukea Twitteristä @Weketor.
