Vuosi 2023 alkaa olla puolessa välissä. Käyn läpi mielestäni merkittävimmät tapahtumat osakemarkkinoilla ja sen takana reaalitalouden perusteissa ja teknologiassa. Hahmottelen sitten mahdollista seuraavaa teemaa ja mistä löytyisi voittajia.
Eurooppalaiset osakkeet aloittivat jyrkän nousunsa jo lokakuussa, kun taas jenkkiteknot lähtivät kirimään vasta uutena vuotena. Euro-osakkeet jatkoivat yllättävän vahvasti helmikuun alkuun asti, mutta sen jälkeen kehitys on ollut hyvin vaisua. Eurostoxx50 ja Tukholman OMXS30 ovat pysyneet paikallaan, DAX +3 %, Ranskan CAC40 -2 % ja FTSE -5 %. USA:n laaja SP500 meinasi pysytellä myös paikoillaan. USA:n pikkupankkien alkukevään likviditeettiongelmat vetivät kaikki finanssiosakkeet ja pienet yhtiöt alas molemmilla puolilla Atlanttia. Pinnan alla markkinan veturi alkoi vaihtua.
Pienen pankkikriisin ja inflaation pienen hidastumisen takia Yhdysvaltain keskuspankki FED saattoi kertoa korkojen nostojen lopettelusta. Heti tuon jälkeen teknologiajätteihin keskittynyt Nasdaq100 -indeksi palasi pahimmasta mörnijästä kiistattomaksi markkinaveturiksi. Kasvuyhtiösijoittaja saa kassavirtansa vasta kaukana tulevaisuudessa, ja korkosuunnitelmien muutos laukaisi maaliskuussa hurjan säntäyksen kaikkein varmimmiksi voittajiksi ajateltuihin Amerikan pilvipalvelujätteihin (Apple, Amazon, Microsoft, Alphabet, Meta).
Tätä ”varman voittajan” logiikkaa voi selittää se, että nämä yhtiöt tekevät ehkä ihmisten ajankäytöllä mitattuna käytetyimmät kaupalliset palvelut, joita on ilmeisen vaikea korvata. Tietotyöläisten tuottavuutta parantavat tekoälysovellukset ovat myös ruokkineet FOMOa ja nostaneet jättien tulosennusteita. Oli syy mikä tahansa, sektorirotaatio on vahvan härkämarkkinan merkki ja erinomaista aikaa etenkin swingtreidaajille.
Sektorirotaatio ei jäänyt siihen. Edellä mainitut jätit ovat alkaneet investoida omaan käyttöön, kuluttajille ja firmoille suunnattuun tekoälyyn ja sen vaatimaan infrastruktuuriin valtavia summia, eikä kaikkia hankkeita ole julkistettu strategisista syistä. Muistetaan, että jonkun meno on toisen tuloa.
Nasdaq100-indeksissä on nykyään pika-arvioni mukaan 20 kappaleen ja 21 prosentin painolla esiin puskeville tekoälysovelluksille infraa rakentavia firmoja. Siis sellaisia, jotka keskittyvät esimerkiksi puolijohdekomponentteihin ja verkkolaitteisiin. Näistä firmoista parhaiten valmistautuneet ovat saaneet softajäteiltä jo suuria tilauksia. Todennäköisesti tänä vuonna menevät useimpien kyvykkäiden tekkifirmojen pitkän aikavälin strategiat uusiksi sekä softa- että rautapuolella.
Suunnilleen kuusi vuotta sitten kohistiin, kun koko kansan ”killerisovellukset” AR- ja VR-puolella tulivat. Noihin kuului ainakin Snapchatin AR-filtterit ja Pokémon GO. Sitten konenäköä alettiin käyttämään laajemmin myös livevideossa ja jopa autonomiseen ajamiseen (Tesla). Nämä ovat jääneet kuitenkin vielä painimaan jonnekin ”ihan hauska” ja ”lähinnä viihdekäytössä” -sarjaan, vaikka suunnittelussa ja laaduntarkkailussa em. teknologioista on ollut jonkin verran hyötyä.
Ihmismassat eivät ihan vielä ole siirtyneet virtuaalisiin metaversumeihin työskentelemään tai lomailemaan. Apple sen sijaan on nämä vuodet selvästi tuollaiseen skenaarioon uskonut, koska se julkaisi juuri pitkään kehittämänsä 3 500 dollarin AR-lasit. Ne ovat varmaan kuluttajien mielestä ihan jännät ja voivat olla hyödyllisetkin – sitten joskus. Verrattuna generatiiviseen tekoälyyn peli on selvä. ChatGPT:n ja vastaavien työkalujen hyödyt ovat valtavia, ja ne ovat satojen miljoonien käytössä jo nyt. Nämä uudet työkalut (vai pitäisikö sanoa työntekijät) lisäsivät tutkimuksissa esimerkiksi kirjoitustyön tuottavuutta useita kymmeniä prosentteja. Voisiko seuraavien älylasien ja -kellojen satasivuiset käyttöohjeet, varoitukset ja lakitekstit luoda tarkastettavaksi vain parissa minuutissa?
Mikäli tekoäly alkaa nopeuttaa työpaikoilla uusien teknologioiden kehittämistä ja markkinoille tuloa, voimme teknologisesti ja tuottavuusmielessä saavuttaa 2030 mennessä enemmän kuin esimerkiksi vuosituhannellamme tähän asti. Se olisikin hienoa, sillä länsimaiden tuottavuus onkin laskenut 40-, 50-, 60-, 70- ja 80-lukujen noin kahden prosentin vuosikasvusta hyvin jyrkästi nykyiselle vain noin yhden prosentin tasolle. Selittäisin tätä muun muassa niin, että isossa kuvassa informaatioteknologian harppaukset ovat tulleet pitkälti ”kuluttajan olohuoneeseen, eivätkä niinkään työhuoneeseen”. Toisin sanoen pöytätietokoneen, hakukoneen, nettiselaimen ja Office-paketin jälkeen älypuhelimet, some, nettipelit ja verkkokaupat ovat kehittäneet lähinnä vapaa-aikamme mukavuutta, eivät työmme tuottavuutta. Jopa väärään suuntaan on menty: sairaaloissa työskentelevät lääkärit ja hoitajat kertovat tietojärjestelmien vieneen 2000-luvulla jopa puolet tuottavasta potilastyöajasta.
Minne markkinan mielenkiinto saattaisi siirtyä seuraavaksi?
Arvioisin, että generatiivinen tekoäly on nimenomaan työn tehostaja, sillä se on luonteeltaan työkalu/työparimainen. Silti sen käyttö voi olla aluksi helpointa viihdeteollisuudessa. Esimerkiksi generatiivisilla ääni- kuva- ja tekstityökaluilla alkaa olla mahdollisuuksien rajoissa, että käsikirjoittaja luo juonen ja hahmojen ominaisuudet muutamalla syötteellä, ja ääniammattilaiset generoivat tunnarin, musat, vuorosanat ja tehosteet ilman fyysisiä laitteita. Graafiset suunnittelijat tuottavat virtuaaliset ympäristöt, rakennelmat ja hahmot kymmenen kertaa nopeammin, ja Netflix tai muu toimija kokoaa näistä elokuvan viikossa. Nykystandardi elokuvan esi- ja jälkituotannolle on ehkä noin vuosi. Vastaavasti voi luottaa käyvän mainosten kanssa. Tuotantoaika voi lyhentyä esimerkiksi kolmesta päivästä yhteen tuntiin.
Tehkää omat johtopäätöksenne, mutta itse ennakoin tuolla kaavalla tulevaisuudessa sisältöjä tekevien bisnesten nousevan johonkin seuraavista voittajien joukoista. Sellaiset firmat eivät välttämättä ole kovin suuria. Pienyhtiöt ovat muutenkin historiallisesti nyt aika edullisia. Nykyisessä laskevan inflaation ja nousevan tekoälyn ympäristössä pysyn positiivisena koko osakemarkkinan suhteen. Myyntejä ja shortseja harkiten vain ylikuumentuneimmille kesän päiville ja osakkeille.
Kristian Kannus
Kirjoittaja on swingtreidaaja ja salkunhoitaja Weketor consultingiolla. Kirjoittajan ajankohtaista sisältöä voi lukea Twitteristä @Weketor.
