Jatkuuko kryptomarkkinan menestys vuonna 2025? Meemikolikot kiinnostavat yksityissijoittajia. EU ja Yhdysvallat ovat menossa sääntelyn suhteen eri suuntiin.
Kryptomarkkinoiden kaikin puolin menestyksekäs ja vaiherikas vuosi 2024 on saatu päätökseen, ja uusi vuosi on lähtenyt liikkeelle jokseenkin tasapaksusti. Kryptomarkkinoiden kokonaismarkkina-arvo kaksinkertaistui viime vuonna bitcoinin vanavedessä, ja yhteenlaskettu markkina-arvo on kohonnut jo reilusti yli 3 biljoonan dollarin tasolle. Bitcoinin markkina-arvo on vajaa 2 biljoonaa ja osuus koko markkinasta on noin 55 prosenttia. Ethereumin osuus on puolestaan reilu 10 prosenttia, markkina-arvon pyöriessä noin 400 miljardin tasolla.
Perinteisten ”blue chip” -kryptovarojen lisäksi vakaavaluutat olivat viime vuoden merkittävimpiä kasvajia. Vakaavaluuttojen osuus kryptosektorista on jo yli 5 prosenttia ja kokonaismarkkina-arvo on kohonnut noin 200 miljardin tasolle. Viime vuonna erityistä huomiota herätti myös meemikolikoiden huima suosio. Meemikolikoiden yhteenlaskettu arvo liki viisinkertaistui vuoden aikana ylittäen 100 miljardin kokonaisarvon. Näyttää siltä, että meemimania saattaa jatkua voimakkaana myös kuluvana vuonna. Yksi erikoisemmista meemiuutuuksista on itse asiassa suomalainen, EU:n ensimmäinen MiCa-reguloitu meemikolikko White Swan.
Meemikolikoista on tullut valtavirtaa
Meemikolikoista voidaan ylipäänsä olla montaa mieltä. Toisaalta on hienoa, että vapailla 24/7 auki olevilla markkinoilla luodaan täysin spekulatiivisia mutta samalla myös jokseenkin hyödyttömiä tokeneita. Toisaalta varsinkin aloittelevilla sijoittajilla saattaa unohtua, että ylivoimaisesti suurin osa meemikolikoista jää hyvin lyhyeksi tähdenlennoksi ja suurin osa sijoittajista menettää rahansa. Teknologia on kehittynyt tätä nykyä niin pitkälle, että kuka tahansa tietokonetta näpyttelevä peruskäyttäjä ilman koodaustaitoja voi luoda ja laskea liikkeelle meemikolikon muutamassa minuutissa. Esimerkiksi Solanan verkossa luotiin viime vuonna yli neljä miljoonaa kolikkoa eli 10 000 kpl per päivä. Tässä on myös syytä huomioida, että keskimääräinen elinikä näillä kolikoilla on ollut noin 10 päivää.
Meemikolikkobuumia voi myös peilata kryptoalan historiaan. Vuonna 2017–2018 koettiin voimakas ICO-buumi, joka päättyi mahalaskuun. Vuonna 2021–2022 puolestaan nähtiin NFT-kujanjuoksu, ja tällä hetkellä monet toivovat saavansa pikavoittoja meemien avulla. Jossain vaiheessa musiikki tulee kuitenkin päätökseen ja monille saattaa jäädä mustapekka käteen.
EU on kiristänyt kryptoalan sääntelyä MiCa-sääntelykehyksen myötä. MiCa-asetus astui lopullisesti voimaan vuodenvaihteessa. Asetus koskettaa erityisesti kryptovarojen liikkeellelaskijoita, pörssejä, säilytyspalveluita ja muita kryptoalan palveluiden tarjoajia. Käytännössä asetus vaikuttaa myös kryptosijoittajiin. Kryptosiirrot oman lompakon ja pörssin välillä saattavat vaatia enemmän paperi- ja selvittelytöitä. Samaten monien sijoittajien suosiman dollaripohjaisen vakaavaluutta Tetherin tarjonta ja kaupankäynti on periaatteessa kielletty EU:n alueella toimivilta kryptopörsseiltä.
Onko valtioiden strateginen bitcoinreservi realistinen?
Kryptoalan vuoden 2025 näkymiin vaikuttaa erityisesti Yhdysvaltojen tulevan presidentin Donald Trumpin toimenpiteet. Trump on ottanut hallintoonsa varsin kryptomyönteisiä avainhenkilöitä ja vaalilupauksiin on kuulunut mm. sääntelyn lieventämistä. Tämä saattaa näkyä konkreettisesti erityisesti monipuolistuvana ja jopa eksoottisena ETF-tarjontana. Perinteisten spot-ETF:ien rinnalle on mahdollisesti tulossa mm. ETF, joka sijoittaisi yhtiöihin, jotka hankkivat bitcoinia osaksi kassavarantoaan. Mikäli puolestaan MicroStrategyn osakkeeseen sijoittaminen ei ole tarpeeksi riskistä, löytyy markkinoilta myös vivutettu suoraan MicroStrategyyn sijoittava ETF.
Erityisen huomion ja varsin merkittävän odotusarvon kuluvana vuonna saanee termi strateginen bitcoinreservi. Mikäli Trumpin vaalilupaus tämän suhteen toteutuu edes jossain muodossa, saattaa yhä useampi valtio tai keskuspankki seurata perässä ainakin teoriassa. Bitcoinien tarjonnan ollessa rajallinen patoutuva valtiollinen kysyntä saattaisi nostattaa bitcoinin kurssia merkittävästikin. Toisaalta on hyvinkin mahdollista, että lupaus valtiollisesta bitcoinvarannosta ei saa taakseen tarpeeksi kannatusta ja ajatus jää puhtaaksi tähdenlennoksi.
Vaikka valtiot tai keskuspankit eivät ihan vielä innostuisi bitcoinista sen enempää, monet pörssiyhtiöt, eläkerahastot, perheyhtiöt ja muut instituutionaaliset sijoittajat saattavat jatkaa ostolaidalla tänäkin vuonna. Viimeisimpien julkisten tietojen mukaan yli 75 pörssiyhtiötä omistaa bitcoinia ja näistä 21 omistaa yli tuhat bitcoinia. Bitcoinia omistavien pörssiyhtiöiden määrä yli kaksinkertaistui viime vuonna, ja trendi saanee jatkoa.
Kliseisen sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden. Tyypillisesti bitcoinin härkämarkkinaan ovat kuuluneet eri tahojen ja asiantuntijoiden hintaennusteet tulevaisuuden kurssista. Viime vuoden lopulla alkoi uutisotsikoissa taas näkymään erisuuruisia arvioita. Joku ennustaa satojen tuhansien arvoa, toinen taas liki miljoonaa. Maltillisempi taho taas ennustaa ”vain” 130 000 dollarin tasoa vuoden 2025 lopussa. Toki edelleen löytyy ennustajia, joiden kristallipallo kertoo bitcoinin putoavan nollaan. Historiallisesti on vain usein käynyt niin, että mitä optimistisempia hintaennusteita heitetään ilmoille, sitä lähempänä aletaan olla kurssihuippuja ja markkina onkin kääntynyt laskumarkkinaksi. Edessä on mielenkiintoinen kryptovuosi.
Anton Räsänen
Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.
