Monia virtuaalivaluuttoihin sijoittaneita ihmetyttää, että miksi virtuaalivaluuttoja ei kohdella samalla tavalla kuin esimerkiksi pörssiosakkeita. Yksi suurimmista syistä liittyy lainsäädäntöön.
Monet virtuaalivaluuttoihin sijoittaneista haluasivat vähentää virtuaalivaluuttaan kohdistuvia menetyksiä, mutta näin ei voida menetellä, sillä näitä menetyksiä ei voi vähentää TVL 50 §:n 3 momentin mukaisena luovutustappioon rinnastettavana menetyksenä, koska virtuaalivaluutta ei ole tuloverolaissa tarkoitettu arvopaperi vaan virtuaalivaluutat on luokiteltu muuksi tuloverolain 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuksi omaisuudeksi.
Pörssiosakkeet on Suomen lainsäädännössä luokiteltu arvopapereiksi arvopaperimarkkinalain (2012/746) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa. Jos virtuaalivaluuttoja kohdeltaisiin verotuksessa samalla tavalla kuten osakkeita, se vaatisi ainakin sitä, että myös virtuaalivaluutat luokiteltaisiin lainsäädännössä arvopapereiksi.
Virtuaalivaluutat on tuloverolaissa luokiteltu muuksi omaisuudeksi.
Tulee myös huomioida, että Verohallinnon tekemän verotuspäätöksen tulee perustua lakiin (Perustuslaki 81.1 §). Näin olen Verohallinto ei voi kohdella virtuaalivaluuttoja verotuksessa vastaavalla tavalla kuten osakkeita tai muita arvopapereita, jollei tätä ole lakiin kirjattu.
Esimerkiksi jos jotain vähennystä kuten virtuaalivaluuttaan kohdistuvaa menetystä ei ole kirjattu lakiin, tällaistä vähennystä ei ole mahdollista tehdä verotuksessa. Tässä on kyse niin sanotusta verotuksen legaliteettiperiaatteesta.
Virtuaalivaluuttoja ei luokitella Suomessa arvopapereiksi
Virtuaalivaluuttaa pidetään korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2019:42) mukaisesti tuloverolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna omaisuutena, mutta ei kuitenkaan arvopaperimarkkinalan mukaisena arvopaperina.
Koska virtuaalivaluutta on tuloverolaissa tarkoitettua omaisuutta, mutta ei virallinen maksuväline, näin ollen virtuaalivaluutan käyttäminen missä tahansa tilanteissa on verotuksen realisoiva tapahtuma. (Verohallinnon ohje, VH/5083/00.01.00/2019, annettu 22.1.2020)
Jotta virtuaalivaluuttoja pidettäisiin Suomessa arvopaperina, tarkoittaisi se sitä, että kirjoitettuun lakiin kuten esimerkiksi arvopaperilakiin lisättäisiin arvopapereiden määritelmän 1 §:n kohdalle myös virtuaalivaluutat. Vastaavat muutokset tulisi tehdä myös sijoituspalvelulain 14 §:n rahoitusvälineen määritelmän kohdalle.
Saksassa kryptovaluutat ovat arvopapereita
Esimerkiksi Saksassa kryptovaluutat (Kryptowerte) on määritelty arvopapereiksi Saksan pankkilain (KWG) 1 §:ssä kohdassa (11) alakohdassa 10. Kryptowerte tarkoittaa kryptoarvoa, jolla pyritään erottamaan kryptovaluuttojen arvo fiat-rahan arvon määritelmästä.
Saksan pankkilain mukaan kryptovaluuttoja ei kuitenkaan määritellä Saksan pankkilain 1 §:n mukaisena e-rahana tai rahallisena arvona. Kreditwesengesetz (KWG) on Saksan pankkilaki, joka koskee Saksassa kaikkia pankkeja sekä rahoituslaitoksia ja se astui voimaan 1.1.2020.
On taas täysin toinen asia, tulisiko virtuaalivaluuttoja edeskohdella verotuksessa osakkeita vastaavalla tavalla.
Vaikka Saksan lainsäädäntö ei olekaan sellaisenaan verrattavissa Suomen lainsäädäntöön, tässä olisi yksi esimerkki siitä, että millä tavoin lainsäädäntöä uudistamalla virtuaalivaluutat voitaisiin luokitella arvopapereiksi.
On taas täysin toinen asia, tulisiko virtuaalivaluuttoja edes kohdella verotuksessa osakkeita vastaavalla tavalla ja olisiko se tällä hetkellä edes käytännössä mahdollista. Tulee kuitenkin muistaa, että kryptovaluuttojen toimiala on vasta muutama vuotta vanha ja osakemarkkinoita vastaavan infrastruktuurin kehittyminen on vielä hyvin alkuvaiheissa.
Henri Väkeväinen
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
