Web3-ilmiö osana virtuaalivaluutta- ja lohkoketjuteknologian trendiä on puhuttanut suuresti viime aikoina. Viimeisen vuoden aikana markkinat ovat käyneet kuumana ja sijoittajat ovat nähneet käsittämättömiä tuottoja, eikä pelkästään ennätyksellisiä tuottoprosentteja, vaan myös mitä eriskummallisimpia sijoituskohteita.
Suurimmille tuotoille viime vuonna onpäässyt sijoittamalla digitaalisiin kuviin pikselöityneistä ukoista ja apinoista (CryptoPunks ja BAYC – Bored Ape Yacht Club).
Samanaikaisesti olemme nähneet merkittävän korjausliikkeen markkinoilla viimeisten viikkojen aikana, kun virtuaalivaluuttojen hinnat ovat pudonneet 50–90 prosenttia muutamassa viikossa. Luonnollisesti herää kysymykset siitä, onko kupla puhjennut ja oliko tämänkertaisen markkinasyklin huippu tässä? Seuraavaksi olisi tiedossa, jos historia toistaa itseään, nimittäin usean vuoden mittainen ”karhumarkkina”, joka toimialalla tunnetaan myös nimellä ”kryptotalvi”.
Alkuun pieni kertaus siitä, mistä on kyse ja miksi tämä on niin kuuma puheenaihe tällä hetkellä.
Lohkoketjuteknologiat ja virtuaalivaluutat ovat käyneet läpi vastaavanlaisia markkinasyklejä historiansa aikana useasti, viimeisimpänä esimerkkinä edellinen nousukausi vuosina 2017–18. Kryptomarkkina nousi tuolloin tuhansia prosenttiyksikköjä, mistä seurasi nopea ja kivulias romahdus. Rappuset ylös ja hissillä alas, tässä ei ole mitään uutta.
Virtuaalivaluuttojen yleisimpiin kritiikkeihin kuuluukin korkea volatiliteetti. Tämä on täysin luonnollista uuden omaisuusluokan syntyessä tyhjästä, varsinkin jos kyseessä on potentiaalisesti erittäin disruptiivinen teknologia. Toisinaan, kun tulevaisuuden ennakko-odotukset kiitävät ohi todellisuuden, niin markkina korjaa tilanteen hyvinkin nopeasti.
Kaikki NFT:t ovat yksilöllisiä
”Web3” on vakiintunut terminä toimialan sisällä, mutta sillä ei tunnu varsinaisesti olevan mitään tarkkaa määritelmää. Termillä viitataan yleisesti internetin mahdolliseen seuraavaan kehityksen muotoon, missä omistamisen käsite tuodaan digitaaliseen maailmaan.
Tämä perustuu ajatukseen siitä, että lohkoketjuteknologia mahdollistaa tulevaisuudessa uudenlaisen internetin infrastruktuurin, missä arvon siirtäminen ja omistaminen tapahtuu vertaisverkossa yhtä helposti kuin sähköpostin lähettäminen tänä päivänä.
NFT (Non Fungible Token) -teknologia on tällä hetkellä ehkä kuumimpia trendejä blockchain- maailmassa.
Toisin kuin valtaosa virtuaalivaluutoista tähän mennessä, jotka ovat olleet identtisiä keskenään, NFT-tokenit ovat kaikki yksilöllisiä. Käsite digitaalisesta omistamisesta on laajentunut tämän myötä rahasta (tai hyödykkeestä) vaihdannanvälineenä tai arvonsäilyttäjänä tokenin muodossa olevaksi digitaaliseksi omistustodistukseksi, joka voidaan yhdistää käytännössä ottaen mihin tahansa dataan.
Tämä mahdollistaa käytännössä digitaalisten asioiden tokenisoimisen, eli monetisoimisen digitaalisen tokenin muodossa. Digitaalinen taide, missä artistit saavat suoraan jälleenmyynneistä komissiot, muusikot tienaavat joka sekunti striimeistä, pelaajat omistavat pelin sisäiset esineet ja pelimaailmat, yhteisöt, missä NFT:t toimivat sisäänpääsynä muutamia mainitakseni.
Mahdollisuudet tokeneille ja NFT-teknologian eri sovelluksille ovat äärettömät.
Tässä kohtaa NFT-teknologiaa voisi jopa luonnehtia kulttuurilliseksi ilmiöksi, jonka kasvua on vaikea pysäyttää. Tätä ajatusta NFT-teknologian valtavirtaistumisesta tukee esimerkki siitä, kuinka NFT-profiilikuvailmiö on jalkautunut urheilijoiden, artistien ja muiden nykyajan vaikuttajien keskuuteen.
Esimerkkeinä voidaan mainita Jay-Z, Snoop Dogg, Mark Cuban, Stephen Curry ja Steve Aoki, jotka ovat kaikki hankkineet edellä mainittuja NFT-profiilikuvia itselleen. Jopa maailman suurimpiin maksuvälittäjiin kuuluva Visa osti CryptoPunk -profiilikuvan ajatuksena sen olevan osa ”internetin historiaa” joskus tulevaisuudessa.
McDonalds puolestaan tuotti “McRib NFT -kokoelman”. Vielä pari vuotta sitten ajatus siitä, että Nike ostaisi virtuaalisia kenkiä suunnittelevan studion (RTFKT Studios) olisi naurattanut varmasti kaikkia, mutta tässä hetkessä se näyttää lähinnä innovatiiviselta askeleelta kohti tulevaisuutta. Kyllä ihmiset tarvitsevat kenkiä myös Metaversessä, vai tarvitsevatko?
Metaverse on monen eri teknologisen trendin yhtymäkohta
Viimeisimpänä ja vielä aikaisempiakin epämääräisempänä trendinä esille on noussut Metaverse. Jälleen kerran kaikki puhuvat aiheesta, Facebook uudelleen brändätään Metana, mutta kukaan ei tunnu varsinaisesti tietävän mistä on kyse. Osittain syynä lienee ajatus siitä, että Metaverse on monen eri teknologisen trendin yhtymäkohta.
Näiden eksponentiaalisten teknologiatrendien aiheuttamia muutoksia on vaikea ennakoida jo lähtökohtaisesti, puhumattakaan niiden kaikkien kohdatessa samanaikaisesti. Tämä kaikki kuulostaa kuin suoraan scifi- elokuvasta, mutta toisaalta ei tarvitse miettiä kuin pari vuosikymmentä taaksepäin, niin digitalisaatiotrendien aiheuttamien muutosten nopeus ja disruptiivisuus on ilmeinen.
Tulevaisuus, missä elämme fotorealistisissa virtuaalitodellisuuksissa, joita hallinnoi lohkoketjujärjestelmät ja autonomiset organisaatiot, ei ole täysin poissuljettu vaihtoehto. Yksi keskeinen kysymys kuuluu, omistaako tämän Metaversen sen kaikki käyttäjät vai Meta-yritys (eli Facebook). Se, miltä Metaverse todellisuudessa näyttää, jää nähtäväksi vuosikymmenen päähän.
Miltä markkinat näyttävät romahduksen jälkeen?
Yksi huomionarvoinen asia on, että volatiliteetista huolimatta lohkoketjujärjestelmät toimivat kellon ympäri ja mitään varsinaista romahdusta järjestelmässä ei nähty.
Älysopimusten avulla riskienhallintaa volatiileissa markkinatilanteissa voidaan hallinnoida automaattisesti. Hajautetut protokollat poistavat ison osan systemaattisesta riskistä, mitä järjestelmiin kertyy. Tämä voisi teoriassa mahdollistaa vakaamman ja läpinäkyvämmän talousjärjestelmän, joka perustuu julkisiin lohkoketjuihin. Tämä on ollut ja tulee jatkossakin olemaan määrittelevä tekijä lohkoketjuja analysoitaessa ja vertaillessa.
Vaikka hinnat romahtivat, niin fundamentaalisesti mikään ei ole muuttunut.
Tässä kohtaa skeptikot kyseenalaistaisivat, tuovatko lohkoketjut mitään ”fundamentaalista arvoa” ylipäätään, mutta jokaisen uuden teknologian leviäminen yhteiskuntaan vaatii oman aikansa ja jonkun on pakko olla se myöhäinen enemmistö. Tällä hetkellä elämme varhaisten omaksujien aikaa ja teknologinen infrastruktuuri on vielä rakentumassa, mutta kehitys on nopeaa ja kryptomaailma on kasvanut omaksi kulttuurilliseksi ilmiöksi.
Joka päivä kehittäjien ja yhteisöjen jäsenmäärät kasvavat, ja alalle virtaa suuria määriä sekä taloudellista että älyllistä pääomaa. Ainakin Metcalfen lain mukaan nämä kommunikaatioverkostot kasvavat eksponentiaalisesti, eikä tälle trendille näy merkkejä hidastumisesta hintojen putoamisesta huolimatta.
Jos jokin on varmaa, niin ainakin se, että historiallisesti teknologiatrendejä vastaan sijoittaminen on ollut todella huono strategia.
Martin Wichmann
Kirjoittaja on Konsensus ry:n hallituksen jäsen.
