Markkinoiden tulevan hintakehityksen ja sijoituskohteiden arviointi on haastavaa. Osa sijoittajista on ratkaissut tämän päätöksenteko-ongelman sijoittamalla meemitokeneihin, joiden ”arvo” ei perustu mihinkään konkreettiseen tekijään. Niiden ainoa tarkoitus on mahdollisimman suuret voitot mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Monien mielestä kryptovaluuttasijoittamista ei pitäisi kutsua sijoittamiseksi ollenkaan, vaan kyse on ennemminkin uhkapelistä ja spekulaatiosta. Tämä pitää varmasti ainakin osittain paikkansa: erilaisia kryptovaluuttoja on olemassa tuhansia, mutta suurin osa niistä ei ole onnistunut ratkaisemaan reaalielämän ongelmia, ehkä bitcoinia tai tetherin usdt:tä lukuun ottamatta.
Kryptovaluuttamarkkinalla onnistuneimmat projektit – kuten bitcoin – pyrkivät kuitenkin ratkaisemaan reaalielämän ongelmia esimerkiksi luomalla hajautettuja rahoituksen ratkaisuja vaihtoehdoksi perinteiselle sijoitusmarkkinalle ilman kolmansia osapuolia kuten pankkeja tai valtioita. Suurin osa näistä projekteista ei kuitenkaan ole kyennyt ratkaisemaan reaalielämän ongelmia. Useat kryptovaluuttasijoittajat ovatkin jo kyllästyneet sellaisiin kryptoprojekteihin, jotka kertovat pyrkivänsä ratkaisemaan reaalielämän ongelmia, mutta todellisuudessa ne pyrkivät vain hakemaan parin vuoden rahoituskierrosta, joista tarkoituksena on saada mahdollisimman nopeasti mahdollisimman suuri voitto.
Kryptovaluuttamarkkinalle onkin ehkä tästä syystä viime vuosien aikana tullut sellaisia sijoituskohteita, jotka eivät edes pyri ratkaisemaan mitään reaalielämän ongelmia. Ainoa tällaisen sijoituskohteen tarkoitus on sijoittajan rikastuminen mahdollisimman nopeasti: Ratkaisuksi ovat muodostuneet meemikolikot. Niillä ei ole mitään käytännön arvoa. Niiden tavoitteena on vain olla ”rehellisiä spekuloinnin kohteita”, jotka saattavat väliaikaisesti tuoda nopean hinnannousun tai -laskun, mutta mitään pysyvää ne eivät kuitenkaan voi sijoittajalleen tarjota.
Random walker ja järkevän sijoittajan hypoteesi
Sijoitusmarkkinoiden tulevan hintakehityksen ennustaminen on luonnollisesti hyvin haastavaa. Talousteorioissa kuitenkin esitetään kaksi varsin erilaista teoriaa, jotka osoittaisivat, kuinka haastavaa tulevaa kehitystä mahdollisesti voisi ennakoida. Toinen näistä on random walk, joka kuvaa sitä, että sijoitusmarkkinoiden tulevaa hintakehitystä on lähes mahdoton arvioida. Tästä syystä sijoittajan tulisikin löytää päätöksentekonsa taakse ne komponentit, joista sijoituskohteen todellinen arvo muodostuu, laatia niistä malli ja sijoittaa hyvin laaditulla strategialla tämän sijoituskohteen tulevan arvonmuodostuksen mallinnukseen perustuen.
Sijoituspäätöksentekoprosessia puolestaan voidaan avata esimerkiksi sillä, kuinka tavallinen ”järkevä sijoittaja” toimisi tietyssä tilanteessa. Järkevän sijoittajan oletetaan toimivan loogisesti ja järkevään sijoitusstrategiaan perustuen. Todellisuudessa tällaisia järkeviä keskiarvosijoittajia kuitenkin löytyy pitkällä aikavälillä yleensä hyvin vähän. Näin ollen järkeviksi sijoittajiksi voisi loppujen lopuksi kutsua vain muutamaa sijoittamisella vaurastunutta henkilöä, joilta löytyy kokemusta, osaamista ja teräksiset hermot päätöksenteon tueksi. Todellisuudessa suurin osa sijoittajista ei toimi markkinalla ollenkaan järkevästi: sijoittaja joko ei toimi järkevän sijoitusstrategian mukaan, hänellä ei ole aikaa seurata markkinaa riittävän tarkasti, hän odottaa tuloksia liian pitkään tai hän tekee paniikissa tunteeseen perustuvia päätöksiä pelon ohjaamana.
Meemispekuloija on aikansa tuote
Markkinoiden tulevan hintakehityksen arviointi on haastavaa ja vaatii yleensä paljon kokemusta ja osaamista. Sen vuoksi suurin osa sijoittajista ei välttämättä kykene varsinkaan markkinoiden kriisitilanteissa arvioimaan riittävällä varmuudella kaikkia sijoituskohteen komponentteja sijoituspäätöksensä tueksi. Näin ollen talousteorian mukaisen järkevänkin keskiarvosijoittajan päätökset eivät markkinakriisissä välttämättä osoittaudu taloudellisesti voitollisiksi.
Viime vuosien erittäin ennalta-arvaamattomat tilanteet kuten koronakriisi, Ukrainan tilanne ja poliittinen markkinoiden ohjaus voimakkaalla elvytyspolitiikalla ovat aiheuttaneet järkevälle sijoittajalle jo useamman vuoden ajan vaikeita päätöksentekotilanteita sijoitusmarkkinalla.
Meemitokeneihin sijoittanut ei välttämättä edes pyri toimimaan kuten ”järkevä sijoittaja”.
Osa sijoittajista on ratkaissut tämän päätöksenteko-ongelman sijoittamalla sellaisiin sijoituskohteisiin, joiden ”arvo” ei perustu mihinkään konkreettiseen tekijään: kryptovaluuttamarkkinan meemitokeneihin. Sen sijaan että sijoittaisi johonkin sellaiseen sijoituskohteeseen, jolla olisi jotain käyttöarvoa tai reaaliarvoa, sijoittaja saattaakin sijoittaa tokeniin, jolla ei ole minkäänlaista konkreettista käyttötarkoitusta.
Monien mielestä kyseessä on täysin kaoottinen ja typerä sijoitustapa. Näin ei välttämättä kuitenkaan ole, sillä meemitokeneihin sijoittanut voi kokea reaalielämää heijastavan osakemarkkinan aivan liian vaativaksi seurattavaksi. Toisin sanoen tällainen sijoittaja ei edes pyri toimimaan kuten ”järkevä sijoittaja” toimisi vaan on hyväksynyt sen, että markkina on arvaamaton, joten hän tekee sijoituspäätöksensä sataprosenttisesti spekulointiin perustuen.
Meemitokeneihin sijoittaminen muistuttaa urheiluvedonlyöntiä
Tavallaan meemispekuloijaa ei pidä kuitenkaan väheksyä, koska hän on vain aikamme ilmiö. Meemispekuloijahan on itse asiassa tehnyt sijoittamisestaan helppoa: Mitään reaalimaailman arvoa sijoituskohteella ei ole, joten sijoittaja voi keskittyä vain tekniseen analyysiin ja reagoimaan nopeasti, kun näyttää siltä, että meemitokenin arvo putoaa nollaan. Ja jos meemitokenisijoittaja on sijoittanut useisiin meemitokeneihin samaan aikaan, niistä yksi tai kaksi kymmenestä voi tuottaa sijoittajalleen sellaiset voitot, jotka tekevät sijoittamisesta kannattavaa.
Kyseessähän on itse asiassa vastaavantyyppinen sijoitusstrategia kuin pääomasijoittajallakin: Vain yksi tai kaksi kymmenestä sijoituskohteesta tekee sijoittamisesta kannattavaa. Tässä tulee kuitenkin muistaa, että meemitokeneistä hyvin todennäköisesti 99,9 prosenttia tulee jossain vaiheessa menettämään arvonsa kokonaan, joten siinä mielessä ”meemitokenisijoittaminen” muistuttaa ehkä kuitenkin enemmän urheiluvedonlyöntiä kuin pääomasijoittamista.
Kaikesta huolimatta meemitokenit ovat lähes 100 prosentin riskin sisältäviä sijoituskohteita, joista on todennäköisesti tärkeämpää opetella hankkiutumaan mahdollisimman nopeasti eroon. Ellei sitten halua spekuloida sellaisella sijoituskohteella, jolla ei todellisuudessa ole mitään muuta konkreettista arvoa kuin spekulaatio tulevasta positiivisesta hintakehityksestä.
Henri Väkeväinen
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
