Sekä sähkön kuluttajat että myyjät ovat vaikeuksissa. Järkevällä mallilla molempia voidaan auttaa. Esimerkkitapauksessa kuluttajan sähkölasku pienenee 75% ja samalla sähkönmyyjän kate nousee negatiivisesta positiiviseksi.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä on peräänkuuluttanut ideoita kansalaisten sähkölaskujen helpottamiseksi. Sähkön hinnan kompensoimiseksi kuluttajille onkin ehdotettu esimerkiksi hintakattoa tai arvonlisäveron alentamista. Molemmissa on isoja ongelmia, jos ne toteutetaan suoraviivaisesti, mikä heikentäisi markkinoiden toimintaa. Järkevästi toteuttamalla molemmat voisivat toimia.
Ongelma sähkömarkkinoilla on, kuten kaikki tietävät, kulutuksen epätasainen jakautuminen. Päivällä kulutus on huomattavasti suurempi kuin yöllä. Pienikin siirto kalleimmista tunneista halvimpiin alentaisi hintoja, koska markkinoilla jokaisen käytetyn kilowatin hinta määräytyy marginaalituotantokustannusten mukaan.
Pörssisähkösopimuksen tehneet voivat hyötyä tilanteesta siirtämällä kulutustaan (esim. lämmitys) yöaikaan. Kiinteän sopimuksen solmineet eivät niin voi tehdä, koska maksavat saman hinnan yöllä ja päivällä, joten heillä ei ole intressiä siirtää kulutustaan. Valtaosa kuluttajien sopimuksista on kiinteitä.
Arvonlisäverolla voisi auttaa asiaa, jos vero poistetaan ainoastaan yöaikaan kulutetulta sähköltä. Näin myös kiinteän sopimuksen solmineilla olisi kannuste siirtää kulutustaan yöaikaan.
Tässä luonnollisesti valtio menettää verotuloja. Veron laskemisen sijasta parempi ratkaisu olisikin kehittää kiinteitä sopimuksia pörssisähkösopimusten suuntaan. Se voidaan tehdä niin, että sekä kuluttaja että sähkön myyjä hyötyvät.
Esimerkiksi siten, että lisätään kiinteään sopimukseen mahdollisuus hyötyä pörssihinnoista, ilman riskiä siitä, että joutuisi kuitenkaan maksamaan enempää kuin sovittu kiinteä hinta. Käytännössä tämä olisi sama kuin pörssisähkösopimus katolla. Myös sähkön myyntiyhtiö hyötyisi, koska sen ostama sähkö on edullisempaa halpojen hintojen aikaan. Sähköyhtiöhän saa katteensa myymänsä ja ostamansa sähkön hintojen erotuksena.
Tässä yksinkertainen esimerkki ehdoista. Kuluttajaa veloitetaan pörssihinnan mukaan vuorokauden sisällä, jos näin laskettu hinta on alempi kuin kiinteän sopimushinnan mukainen lasku. Paitsi silloin, kun yhtiö saisi vähemmän katetta, kuin se saisi kiinteällä sopimushinnalla ja tasaisella kulutuksella. Näin molemmat hyötyvät, erityisesti silloin, kun sähkön hinnat ovat korkealla, mikä kannustaisi tasaamaan kulutusta erityisesti korkean sähkön hinnan aikana.
Pieni esimerkki elokuun 17. päivän pörssihinnoilla (keskimäärin 0,25 e/Kwh, vaihteluväli 0,39 ja 44,93 sentin välillä) ja kiinteällä 0,15 e/Kwh sopimuksella, olettaen 24 Kwh tasainen kulutus tuona vuorokautena. Kuluttaja maksaisi kiinteällä sopimuksella 3,60 euroa ja yhtiön kate olisi tappiolla 2,40 euroa. Kate on negatiivinen, koska yhtiö joutuu ostamaan sähköä keskimäärin kalliimmalla kuin 15 sentillä. Edellä kuvaillulla sopimuksella, siirtämällä kulutustaan halpoihin tunteihin (tässä oletettu, että sähköä käytetään 12 edullisimpana tuntina) kuluttaja maksaisi 0,90 euroa ja yhtiö tekisi positiivista katetta 2,70 euroa.
Tuossa ei siis ole edes huomioitu sähkön hinnan todennäköistä alenemista, jos osa kuluttajista siirtäisi kulutustaan halvempiin tunteihin, eli todellisuudessa hyöty olisi vielä suurempi. Sähkön hinnan laskiessa häviäjiä ovat alv-tulojen pienentyessä verottaja, sekä tietenkin sähkön tuottajat, joiden tulot pienenevät.
Siis ilman tuota sähkön hinnan alenemistakin kuluttajan lasku putoaa 75% ja samalla myyjän kate nousee tappiolta positiiviseksi!
Timo Rothovius
Kirjoittaja on laskentatoimen ja rahoituksen professori Vaasan yliopistossa. Hän toimi Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2008 kesäkuuhun 2022 saakka.
