Lapselle säästäminen ja sijoittaminen on monissa perheissä jo varsin arkista ja tuttua puuhaa. Lapsi voi saada omaisuutta myös muulla tavalla, kuten esimerkiksi lahjana isovanhemmilta, perintönä tai vakuutuskorvauksina.
Mitä kaikkea vanhemman tulee huomioida, kun hän säästää ja sijoittaa lapselleen? Miten lapsen omaisuutta on hoidettava? Saako vanhempi ostaa lapsen tilille säästetyillä rahoilla lapselle vaatteita tai harrastusvälineitä? Entä jos alaikäinen lapsi saa perintöä? Alaikäisen lapsen omaisuuden kerryttämiseen ja hoitamiseen liittyy paljon kysymyksiä, joita tässä kirjoituksessa käydään pääpiirteittäin läpi.
Huoltaja kirstunvartijana, Digi- ja väestötietovirasto valvovana viranomaisena
Alaikäisen lapsen omaisuutta hoitavat hänen huoltajansa. Huoltajat toimivat lapsen edunvalvojina ja vastaavat siitä, että lapsen omaisuus tulee hoidetuksi huolellisesti, järjestelmällisesti ja siten, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää lapsen – ja vain lapsen, ei esimerkiksi muun perheen – hyödyksi. Mikäli molemmat lapsen vanhemmat ovat lapsen huoltajia, ovat molemmat vanhemmat tällöin myös lapsen edunvalvojia – riippumatta siitä, ovatko lapsen vanhemmat enää yhdessä tai edes puheväleissä.
Digi- ja väestötietovirasto valvoo lapsen edun toteutumista ja lapsen omaisuuden hoidon asianmukaisuutta sekä tukee vanhempia lapsen omaisuuden hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Mikäli lapsen omaisuuden bruttomäärä ylittää 20 000 euroa, on lapsen edunvalvonta rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon. Edunvalvonnan rekisteröinnin jälkeen lapsen edunvalvojan on jatkossa tehtävä Digi- ja väestötietovirastolle vuositili, josta käy ilmi lapsen varojen käyttö. Lapsen täytettyä 18 vuotta huoltajan on tehtävä Digi- ja väestötietovirastolle päätöstili, jonka tarkastettuaan Digi- ja väestötietovirasto toimittaa päätöstilin tiedoksi lapselle. Mikäli lapsen omaisuutta on hoidettu siinä määrin huonosti, että tästä on aiheutunut lapselle vahinkoa, on lapsen edunvalvoja vahingonkorvausvelvollinen. Tämä pätee luonnollisesti silloinkin, kun lapsen omaisuus ei ylitä edellä mainittua 20 000 euron ”valvontarajaa”.
Lapselle säästäminen ja sijoittaminen
Lapsen tilille säästetyt rahat ovat hänelle lahjoituksena siirtyneitä rahoja. Niitä tai muutakaan lapselle lahjoitettua omaisuutta ei voi myöhemmin ottaa takaisin vanhemman käyttöön, lainata tai lahjoittaa kenellekään, vaan lapsen varoja voi käyttää vain hänen hyväkseen ja sellaisiin menoihin, jotka eivät kuulu vanhempien elatusvastuun piiriin.
Mikä sitten katsotaan vanhempien elatusvastuun piiriin kuuluvaksi menoksi, riippuu muun muassa vanhemman elatuskyvystä. Mikäli vanhemman elatuskyky on alentunut, voidaan lapsen omia varoja käyttää esimerkiksi hänen omien harrastustensa mahdollistamiseen. Lapsen rahojen käyttö jonkin isomman lapselle itselleen tehtävän hankinnan rahoittamiseen on myös mahdollista.
Mitä lapsen varojen sijoittamisessa on sitten huomioitava? Lapsen varoja sijoitettaessa on huolehdittava muun muassa, että lapsen varoja sijoitetaan hänen omiin nimiinsä, omaisuuden säilymisestä on riittävä varmuus ja että sille saadaan kohtuullinen tuotto. Sijoituksiin on mahdollista ohjata vain se omaisuus, jota ei ole käytettävä lapsen elatukseen tai muihin lapsen henkilökohtaisiin tarpeisiin. Myös lapsen omaisuudesta saadut korko-, vuokra- ja osinkotuotot ovat lapsen.
Lisäksi on muistettava, että jotkut sijoitustoimenpiteet edellyttävät Digi- ja väestötietoviraston lupaa. Esimerkiksi metsän myynti tai myytäväksi hakkauttaminen lapsen puolesta, sijoittaminen EU- ja ETA-alueen ulkopuolisiin osakkeisiin tai sijoitusasunnon ostaminen lapsen nimiin ovat luvanvaraisia sijoitustoimenpiteitä.
Lapselle säästettäessä ja sijoitettaessa on lisäksi syytä muistaa, että lapselle on mahdollista lahjoittaa 4 999 euroa kolmen vuoden välein ilman, että lapsi joutuu maksamaan lahjaveroa.
Alaikäisen lapsen saama perintö
Alaikäinen voi saada omaisuutta myös perintönä. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi siinä valitettavassa tilanteessa, että lapsen toinen vanhemmista menehtyy, jolloin lapsi perii vanhempansa. Lapsi voi tietyissä tilanteissa saada perintöä myös esimerkiksi isovanhemmiltaan tai muilta lapsen läheisiltä, jos lapsen hyväksi on tehty testamentti tai jos lapsen vanhempi on luopunut perintöosuudestaan. Myös alaikäiselle tulleen perinnön osalta on muistettava, että peritty omaisuus on lapsen, ja siihen kohdistuvat samat säännöt kuin mihin tahansa muuhun lapsen nimissä olevaan omaisuuteen.
Lapsen saamaan perintöön liittyy kuitenkin eräs huomioitava seikka. Lapsen edunvalvojana saatat olla perinnönjaon osalta esteellinen toimimaan lapsesi edunvalvojana, jos olet itse saman kuolinpesän osakas. Tällaisessa tilanteessa lapsellesi on haettava esteetöntä edunvalvojaa.
Säilytä dokumentit, varaudu ja ennakoi
Lainsäädäntö asettaa lapsen vanhemmille tiettyjä velvollisuuksia ja vastuita, joilla pyritään turvaamaan lapsen edun toteutuminen ja suojaamaan lapsen omaisuutta. Vanhempien on syytä säilyttää lapsensa omaisuuden hoitamiseen liittyvät kuitit, tositteet ja muut asiakirjat, koska 18 vuotta täytettyään lapsella on oikeus tietää, miten hänen omaisuuttaan on hoidettu ja mihin hänen rahojaan on käytetty.
Kirjoittaja on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa oikeudellista osaamista erilaisissa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivat oikeudelliset asiakirjat kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat.
FB: Lakitoimisto Kunnes
Insta: lakitoimisto_kunnes
Niina Kosunen
Kirjoittaja on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa oikeudellista osaamista erilaisissa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivat oikeudelliset asiakirjat kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat. FB: Lakitoimisto Kunnes Insta: lakitoimisto_kunnes
