Treidaamiseen liittyen kuulee usein lentävän lauseen ”90 % treidaajista häviää rahaa.” Tähän nähden voi kuulostaa hyvin kummalliselta, että etenkin nousumarkkinassa ihmiset kertovat silti toisensa jälkeen, että ovat sijoittaneet rahaa treidauskurssiin tai johonkin indikaattoriin, joka jonkun kuulemma fiksun treidaajan mukaan takaa varmasti todella kovat ylituotot moniksi vuosiksi eteenpäin. Kysymys kuuluu, miksi tällainen tieto ”varmasta ylituotosta” oltaisiin suotu nimenomaan sinulle?
Nyt laskumarkkinassa nämä treidauskurssien tai uusien indikaattorien kaupittelijat ovat vähissä, syystäkin – kurssien laskiessa rajusti ihmiset harvemmin juoksevat massiivisten tuottojen perässä, vaan todennäköisemmin tuskastelevat omia heikkoja tuottojaan. Etenkin laskumarkkinan aikana jokaisella on erinomainen tilaisuus käydä läpi sijoitusmarkkinan realiteetteja, joista yksi on se, että ilmaisia lounaita ei ole olemassa.
Pitää muistaa yksi realiteetti esimerkiksi treidauskurssien tai etenkin indikaattorien kaupittelussa: jos kurssi tai indikaattori toisi selvää edgeä markkinaa vastaan, niin tällöin sen tiedon jakaminen eteenpäin varsinkin vähänkään epälikvidillä markkinalla voisi vaarantaa saavutetun edgen. Tästä syntyisi kaupittelijalle valtava riski: hän voisi menettää tässä hypoteettisessa tilanteessa kokonaan saavuttamansa edun – ja tällöin olisi vain pääoman määrästä kiinni kuinka valtava menetys olisi rahallisesti.
Herää siis kysymys: kuka oikeasti haluaisi vaarantaa saavutetun (oletettavasti systemaattista ylituottoa) generoivan etunsa tuosta vaan? Oletettavasti ei kukaan. Pelkästään tämän vuoksi tällaisiin ”kaupittelijoihin” pitää suhtautua isolla varauksella. Aloittelevana treidaajana voi olla erittäin vaikeaa tietää, missä strategioissa esimerkiksi voi ylipäätään olla systemaattista edgeä (ja vastaavasti missä sitä ei ole), mutta yhtenä yleispätevänä ajatuksena voi sanoa, että mikään yksi neuvo tai indikaattori ei sellaisenaan ikinä ole systemaattista ylituottoa generoiva, vaan todennäköisesti pikemminkin systemaattista alituottoa generoiva.
Laajempiin ”treidauskursseihin” taasen hyvä periaate on tekijöiden taustojen tarkistaminen: minkälainen track-record heillä on treidaamisesta ja ylituotosta markkinoilla? Toisaalta myös mikäli sisällöstä on edes pieni osa tiedossa ilman maksumuuria, niin siitäkin voi jo jotain päätellä – mikäli sisältö keskittyy paljon yksinkertaisten indkaattoreiden yksinkertaisiin kuvioihin, niin luultavasti äkkiä lukija hukuttaa itsensä sudenkuoppiin, joista olen puhunut toukokuun blogitekstissäni.
Vaikean harmaan alueen indikaattoreihin ja treidauskursseihin verrattuna tekevät treidausyhteisöt. Itse kuulun yhteen USA:laiseen treidausyhteisöön, mutta tämän löytäminen ei ollut omaa ansiotani, vaan erään kollegani ansiota. Treidauksessa yhteisö ja yhteisöllisyys on kultaakin kalliimpaa kehittymisen ja psykologian kannalta, mutta hyvän yhteisön löytäminen vaatii paljon taustatyötä, ja mahdollisesti vähän tuuriakin. Sama periaate tosin pätee kuin yllä: yhteisön pyörittäjien taustat kannattaa ehdottomasti tarkistaa, mikäli mahdollista, ja tämän lisäksi jotain yhteisön luonteesta: minkälaisia treidaajia yhteisössä on, ja minkälaista apua yhteisöstä voisi olla matkalla voitolliseen treidaukseen.
Etenkin täällä Suomessa kannattaa myös hyödyntää mahdollisuutta jutella treidaus- ja TA-skenen ihmisten kanssa suoraan, kun skene on vielä sen verran pieni. Esimerkiksi minä ja Lari emme käsittääkseni sentään saa niin paljoa yhteydenottoja, ettemme voisi vastata aloittelevien treidaajien kysymyksiin!
Yhteenvetona: olkaa varovaisia kaikkien ”uusien ja mullistavien” indikaattoreiden ja treidauskurssien kaupittelijoiden kanssa, tutkikaa treidausyhteisöt tarkkaan, mikäli mietitte sellaiseen liittymistä, ja olkaa omassa paikallisessa skenessä aktiivisia! Ja ennen kaikkea: suhtautukaa kaikkeen näkemäänne ja kuulemaanne kriittisesti, riippumatta siitä kuka on kirjoitusten, markkina-analyyisen tai treidauskurssien takana.
Johannes Sippola
Kirjoittaja on treidaaja, lääketieteen opiskelija ja Medifilm Oy:n toimitusjohtaja.
