Syntyvyyskeskustelussa nyppii erityisesti se, miten nuorten elämänvalinnat on tapana typistää pelkäksi mukavuudenhaluksi.
Suomalaisessa mediakentässä on muutamia bumerangin lailla aina takaisin palaavia klassikkoaiheita. 25-vuotiaana vanhanapiikana henkilökohtainen suosikkini on Suomen laskevan hedelmällisyysluvun joka kvartaalinen taivastelu.
Aiheen yllä on eittämättä synnytystalkoiden kokoinen varjo. On yhtäältä totta, että tänä vuonna valtiontalous natisee liitoksistaan 12,2 velkamiljardin takia ennen kaikkea epäsuotuisan väestörakenteen vuoksi. Toisaalta moni kokee lapsettomuuden syiden julkisen kaivelun sävyltään syyllistäväksi, mitä jatkuva vauvatonnien väläyttely tuskin tyynnyttää.
Myös syitä haetaan mielestäni paikoitellen vähän hakemalla. Törmäsin viime viikolla uuteen hassuun termiin, hedelmällisyystietoisuuteen, jolla pyrittiin selittämään naisten taipumusta lykätä perheen perustamista. Voin taata, että kellon tikitystä on lapsilukuotsikkoja lukiessa melko vaikea olla kuulematta. En myöskään usko, että perimmäinen syy nuorten alhaiseen vauvatalkoointoon löytyy miesten ja naisten eriytyneistä poliittisista arvomaailmoista, vaikka manosfääri-marinismi kiinnostava vastinpari onkin.
Jos vaeltaa omasta norsunluuyksiöstään kansan eli tavallisten kaksi–kolmikymppisten pariin, Suomen alhaisen syntyvyyden syyt paljastuvat aika itsestään selviksi. Siinä missä toista on roikotettu jo lähes kaksi vuotta määräaikaisena samassa työpaikassa, toinen on työuupumuksen takia sairaslomalla ja kolmas kyseenalaistaa yleistä sopivuuttaan vanhemmaksi. Kun elämäänsä yrittää epätoivoisesti saada valmiiksi kolmeenkymppiin mennessä, pitäisi kaiken ohessa olla myös siis hedelmällisyystietoinen.
Syntyvyyskeskustelussa nyppii erityisesti se, miten nuorten elämänvalinnat on tapana typistää pelkäksi mukavuudenhaluksi. Osa ikäluokasta toki viettää enemmän aikaa Balilla kuin kokopäivätöissä, mutta samassa lauseessa pitäisi muistaa antaa selitysvoimaa myös vanhemmuuden kasvaneelle kuormittavuudelle. On omalla tavallaan ironista, että hyvinvointivaltion hedelmiä pitkällä aikavälillä ylläpitävä syntyvyys saattaisi lyhyellä tähtäyksellä vaatia leppoisampaa työelämää. Saa nähdä, kurovatko turvaverkkojen aukot näiltä osin itsensä ajan myötä umpeen.
Kirjoittaja on taloustieteen opiskelija Aalto-yliopistossa.
Sini Saarni
Kirjoittaja on taloustieteen opiskelija Aalto-yliopistossa.
