Uudesta laista huolimatta kryptovaroja hankkineen tai hankkimassa olevan sijoittajan tulee edelleen olla erityisen huolellinen.
Laki kryptovarapalvelun tarjoajista ja kryptomarkkinoista (402/2024), myöhemmin kryptovaralaki, on astunut Suomessa asteittain voimaan 30.6.2024. Lakia sovelletaan kryptovarapalveluiden tarjoajiin, omaisuusvaratokeneihin ja sähkörahatokeneihin.
Lain asteittainen voimaantulo koskee tässä vaiheessa 30.6.2024 alkaen kuitenkin vain omaisuusvaratokeneita ja sähkörahatokeneita, joilla tarkoitetaan lähinnä vakaavaluuttoja (stable coin). Tällä lailla kumotaan virtuaalivaluutan tarjoajista annettu laki (572/2019).
Kryptovarapalvelun tarjoajia koskevat säännökset puolestaan tulevat voimaan kokonaisuudessaan 30.12.2024. Tätä virtuaalivaluuttalakia sovelletaan kuitenkin kryptovarapalveluiden tarjoajiin siirtymäaikana 30.12.2024 saakka.
MiCA-asetus kryptovaralain taustalla
Lain taustalla on kryptovarojen markkinoista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 ja direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/1937 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1114, joka tunnetaan paremmin EU:n kryptovaramarkkina-asetuksena (MiCA-asetus).
Kryptovaralakia sovelletaan yhdessä EU:n kryptovaramarkkina-asetuksen sekä komission asetusten ja päätösten kanssa. Kryptovaralain noudattamista valvoo Finanssivalvonta.
Kryptovaroilla tarkoitetaan esimerkiksi bitcoinia, ethereumia tai muita aiemmin virtuaalivaluutoiksi luokiteltuja kryptovaluuttoja. Vakaavaluuttojen liikkeeseen laskijalla tarkoitetaan puolestaan esimerkiksi Tetheriä, jonka vakaavaluutta on USDT.
Kuluttajansuoja on parantunut
Merkittäviä muutoksia aikaisempaan lainsäädäntöön on tullut, sillä nyt vakaavaluuttojen liikkeeseen laskeminen ilman toimilupaa luokitellaan kryptovararikokseksi. Kryptovararikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Myös markkinointiviestinnän tulee jatkossa täyttää kryptovara-asetuksen asettamat kriteerit. Näin ollen kryptovaroja ei voida markkinoida enää MiCA-asetuksen vastaisesti.
Rikoslakiin onkin myös lisätty säädös kryptovaramarkkinoita koskevasta 51 luvun 5 a §:n mukaisesta markkinointiviestintään liittyvästä tiedottamisrikoksesta, josta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistus.
Tämän lisäksi kryptovaralain mukaan kryptovarapalveluita tarjoavan yrityksen johdolla on vahingonkorvausvelvollisuus, mikäli se on tahallaan tai huolimattomuudesta sellaisen aiheuttanut yritykselle, sen osakkeenomistajille tai muulle henkilölle.
Näin ollen yrityksen johdon katsotaan olevan aina lähtökohtaisesti vastuussa aiheutuneista vahingoista. Yrityksen johto ei jatkossa todennäköisesti voisi ”piiloutua” hajautettujen palveluiden taakse väittäen, että palvelut toimivat autonomisesti ilman yrityksen johdon vastuuta.
Kuluttajansuojan voidaan katsoa tässä kohdin parantuneeksi, koska vahingonkorvausten osalta kryptovarapalvelun tarjoajalla on huolellisesti toimimisesta näyttövelvollisuus (käännetty todistustaakka). Mikäli kryptovarapalvelun tarjoaja ei osoita toimineensa huolellisesti, sen katsotaan olevan korvausvelvollinen eli tällöin sen katsotaan toimineen huolellisuusvelvoitteen vastaisesti.
Sijoittajan tulee olla edelleen huolellinen kryptovaramarkkinalla
Tässä kuitenkin on hyvä muistaa, että uudesta laista huolimatta kryptovaroja hankkineen tai hankkimassa olevan sijoittajan tulee edelleen olla erityisen huolellinen, mikäli hän haluaa sijoittaa kryptovaroihin (aikaisemmin virtuaalivaluuttoihin tai kryptovaluuttoihin). Esimerkiksi ei ole edelleenkään täysin selvää sovelletaanko lakia kaikkiin hajautetun rahoituksen (DeFi) toimijoihin.
Tämä sijoittajan huolellisuus koskee etenkin sellaisia tilanteita, joissa DeFi-palveluiden tarjoajan pääkonttori sijaitsee EU-alueen ulkopuolella tai mikäli hajautetun toiminnan aste on ollut ennen lain astumista voimaan sellaisella tasolla, jolloin DeFi-palvelun taustayhtiön ei käytännössä ole mahdollista päättää lohkoketjun toiminnasta.
Luonnollisesti myös kaikkien sellaisten instrumenttien kohdalla, joiden osalta ei ole täysin selvää, että luokitellaanko ne kryptovaroiksi, arvopapereiksi tai joksikin muuksi omaisuudeksi, tulee olla erityisen huolellinen.
Uutta kryptovaralakia tai sen taustalla olevaa asetusta ei voida välttämättä myöskään soveltaa kaikkiin uudempiin sijoitusinstrumentteihin.
Henri Väkeväinen
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
