Bitcoinin ja ethereumin kurssit ovat nousseet alkuvuonna roimasti. Johtavien kryptovaluuttojen fundamentit ovat parantuneet entisestään. Myös kryptosektorin osakkeet ovat olleet nousukiidossa.
Kryptovaluuttamarkkinan ensimmäisen kvartaalin kehitys oli yleiseltä kurssikehitykseltään melkoisen positiivinen. Markkinasentimentti tuntuukin olevan kääntynyt parempaan suuntaan verrattuna koko edellisvuoden kestäneeseen karhumarkkinaan. Kryptomarkkinan yhteenlaskettu kokonaismarkkina-arvo nousi ensimmäisellä kvartaalilla vajaasta 800 miljardista dollarista reiluun 1,2 biljoonaan dollariin, nousua oli noin 50 prosenttia.
Kryptomarkkinoiden alkuvuoden nousua on johtanut ennen kaikkea suurin ja tunnetuin kryptovaluutta bitcoin. Bitcoinin hinta on noussut vuodenvaihteen reilusta 16 000 dollarista noin 30 000 dollariin, nousua oli täten noin 80 prosenttia. Toiseksi suurimman kryptovaluutan, ethereumin, kurssi on puolestaan noussut samana ajankohtana noin 75 prosenttia, ja kurssitaso on saavuttanut 2 000 dollarin tason. Bitcoinin ja ethereumin kurssit ovatkin korkeimmillaan sitten viime vuoden touko-kesäkuun.
Pankkisektorin vaikeudet luoneet uskoa bitcoiniin
Erilaisia syitä kurssinousulle on varmasti useita. Pitkään kestäneen karhumarkkinan pohja saatettiin nähdä viime vuoden marraskuussa. Ensimmäisen kvartaalin uutisotsikoita ovat hallinneet erityisesti Yhdysvaltain pankkisektorin vaikeudet sekä keskuspankkien korkopäätökset. On myös nähtävissä, että yhä useammat sijoittajat ovat pankkikriisin myötä sisäistäneet bitcoinin arvolupauksen. Bitcoinilla voi olla monien sijoittajien mielestä spekulaation lisäksi oikeaa reaalimaailman käyttöarvoa myös länsimaissa, joissa on perinteisesti luotettu pankki- ja rahoitussektorin turvallisuuteen. Talletuspaon yltyessä ja keskuspankkien painaessa lisää rahaa tyhjästä bitcoin voi toimia lyhytaikaisena turvasatamana sekä keinona siirtää ja säilyttää omia varoja perinteisen rahoitussektorin ulkopuolella.
Pankkikriisin ja bitcoinin tapauksessa voidaankin hakea yhtymäkohtia kymmenen vuoden takaa. Voinee sanoa, että bitcoin tuli suuremman yleisön tietoisuuteen ensimmäisen kerran keväällä 2013, kun Kyproksella koettiin pankkikriisi, ja monet tallettajat menettivät rahansa. Tällöin monet sijoittajat kokivat bitcoinin tilapäisenä turvasatamana, mikä näkyikin bitcoinin huimana arvonnousuna ja myös laskuna lyhyen ajan sisällä.
Ethereumin tärkeä päivitys onnistui
Myös ethereum-sijoittajat ovat kokeneet mielenkiintoisia aikoja alkuvuoden aikana. Viime syyskuussa ethereum-verkossa tapahtui Merge-päivitys, jossa verkko siirtyi työntodistepohjaisesta louhinnasta (PoW) varannon todistemalliin (PoS).
Päivitys sai jatkoa huhtikuussa, jolloin tapahtui Shapella-niminen päivitys. Päivitys mahdollistaa validaattorien (vrt. bitcoinverkon louhijat) steikkausten nostot ethereumin pääverkossa. Tämän myötä validaattorit pystyvät halutessaan siirtämään sidottuja ether-tokeneita takaisin omaan lompakkoonsa ja halutessaan myymään ne markkinoilla. Markkinoiden välitön reaktio Shapella-päivitykseen oli positiivinen, ja kurssi kohosikin päivitystä seuraavina päivinä noin 10 prosenttia saavuttaen 2 000 dollarin rajapyykin.
Nousu tarttunut myös krypto-osakkeisiin
Kryptovaluuttojen alkuvuoden kurssinousu on heijastunut myös krypto-osakkeisin. Nasdaqissa listatun Coinbasen osake on noussut vuodenvaihteesta liki sata prosenttia, ja monien louhintayhtiöiden, kuten Riot ja Marathon, osakkeet ovat nousseet jopa 200–300 prosenttia alkuvuoden aikana. MicroStrategyn osakekurssi on puolestaan noussut yli 130 prosenttia. Yhtiö on hankkinut taseeseensa noin 140 000 bitcoinia viimeisten vuosien aikana. Michael Saylor, yksi yhtiön yksi perustajista, on myös yksi äänekkäimmistä bitcoinin puolestapuhujista. Toisaalta mikäli krypto-osakkeiden hintakehitystä suhteutetaan listautumishintoihin, useimmissa tapauksissa krypto-osakkeisiin sijoittanut sijoittaja on edelleen reilusti tappiolla.
Onkin mielenkiintoista seurata, millaisiksi seuraavat kolme kvartaalia muodostuvat kryptomarkkinan kehityksen osalta. Inflaatio-odotukset, keskuspankkien korkopolitiikka ja pankkisektorin kehitys vaikuttavat osaltaan erityisesti bitcoinin kurssikehitykseen. Kryptomarkkinan regulaatioympäristö on erityisesti Yhdysvalloissa ja Euroopassa myös erityisen huomion kohteena. Luottamuksen palautuminen kryptomaailmaan voi toki ottaa oman aikansa. Samaan aikaan erityisesti bitcoinin fundamenttitekijät ovat parantuneet entisestään. Esimerkiksi louhintateho, päivittäisten transaktioiden määrä ja salamaverkon kapasiteetti ovat jatkaneet kasvuaan. Lieneekin varmaa, että kryptosijoittaja ei tänäkään vuonna tule kokemaan tylsiä hetkiä.
Anton Räsänen
Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.
