Yhtiökokouksissa tänä keväänä korostuu informaation tarve Ukrainan sodan ja pakotteiden vaikutuksista liiketoimintaan suoraan sekä mutkien kautta.
Tätä kirjoittaessa Ukrainassa käytävän sodan vuoksi ohjeistuksensa ovat peruneet Nokian Renkaat ja Finnair.
Nokian Renkailla on tehdas ja infrastruktuuria Venäjällä. Finnairin strategia nojaa vahvasti Venäjän ilmatilan hyödyntämiseen Aasian liikenteessä. Fortumilla yhdessä tytäryhtiönsä Uniperin kanssa on 12 voimalaitosta Venäjällä.
Vastapakotteet voivat iskeä pahasti suomalaisyhtiöihin suoraan ja mutkan kautta. Ulkomaalaisomistuksen sosialisointi on tehty yhdellä ilmoituksella. Tällainen iskisi esimerkiksi Renkaisiin ja Fortumiin.
Finnairilta evättäneen Venäjän ilmatilan käyttö, mutta kuten Finnairin luotsi Topi Manner Twitterissä totesi, nyt on kyse suuremmista asioista. Samaan hengenvetoon hän kertoi yhtiössä edettävän varasuunnitelmien osalta.
Venäjällä yli 60 vuotta operoinut Fortum kertoi 24.2.2022 tiedotteessaan, että ei halua spekuloida mahdollisilla tulevilla pakotteilla tai niiden vaikutuksilla, mutta kertoo mahdollisten pakotteiden taloudellisista vaikutuksista viipymättä.
Putinin toilailun alettua energian hinta on lähtenyt nousuun. Ukraina tunnetaan Euroopan vilja-aittana ja viljapörssit reagoivat rajusti Venäjän hyökkäykseen (Maaseudun Tulevaisuus 24.2.2022). Molemmat Ukraina ja Venäjä ovat merkittäviä malmin tuottajia ja erityisesti Venäjä alumiinin tuottajana, joten alumiinin hinta on ampaissut ylös (MTV uutiset 25.2.2022).
Rahoitusjärjestelmässä systeemisiä vaikutuksia tulee varmasti olemaan, kun Venäjän pankkeja suljettiin SWIFTin ulkopuolelle. Shokkeja ja yllätyksiä tulee suoraan ja mutkan kautta jokaiselle yhtiölle.
Sijoittajana itse arvostan, mikäli yhtiöt kommunikoivat poikkeustilanteissa eri skenaarioiden kautta. Näin tekivät NoHo ja KONE koronan iskettyä keväällä 2020–kymmenen pistettä! Sen sijaan moni yhtiö vain veti ohjeistuksen pois epävarmuuden alla, eikä tämä rehellisesti sanottuna palvellut ketään.
Oliko yhtiöillä mitään suunnitelmia shokkien varalle?
Heräsi kysymys,oliko yhtiöillä mitään suunnitelmia shokkien varalle ja siten suuntaa antavaa tietoa budjettivaikutuksista.Varmasti oli, tai ainakin olisi pitänyt olla.
Luottamuksella käymieni keskustelujen perusteella moni yhtiö on alkanut pelätä tulosvaroitusten antamista. Syy ei ole yksin ruman markkinareaktion, vaan Finanssivalvonnassa on otettu aiempaa tiukempi ote ohjeistuksissa ja nyt viranomaista on alettu pelkäämään. On hyväksyttävämpää vetää ohjeistus pois, kuin muuttaa ohjeistusta (eli antaa tulosvaroitus). Palveleeko tämä malli sijoittajia? Vai palvelisiko skenaariopohjainen ohjeistus tavaran osuessa tuulettimeen?
Volatiliteetti on palannut markkinoille,ja liipasinsormet ovat olleet herkässä, kun hyvästäkin tuloksesta on tullut punaista tauluun. Kurssit ovat laskeneet vuoden alusta, ja Ukrainan sotatila lisää epävarmuutta. Nyt kursseihin hinnoitellaan sodan pitkittymistä ja laajempaa eskalaatiota. Osa puhuu ylireagoinnista, osa stagflaatiosta. Vasta jälkikäteen tiedetään, miten kävi. Skenaarioita on monia, ja näissä oikeilla osakevalinnoilla on merkitystä.
Osakkeissa pitkän aikavälin tuotto-odotus on parantunut, ja moni onkin kerryttänyt sotakassaa juuri näitä tilanteita varten. On aika olla rohkea, mutta malttia ja suunnitelma pitää löytyä. Jos historia toistaa itseään, ovat kurssitasot puolen vuoden päästä korkeammalla kuin nyt.
Nyt voi olla hyvä aika lahjoittaa osa toteutuneista ja tulevaisuuden tuotoista Ukrainaan. Siellä tarvitaan eurojamme enemmän kuin me täällä.
Tee lahjoitus Ukrainaan
Viisaan Rahan keräykset ukrainalaisten auttamiseksi:
Victor Snellman
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
