Suomen poliittinen itsenäisyys edellyttää taloudellista selkänojaa.
Toimitusjohtajamme Victor Snellman kirjoittaa blogissaan geopolitiikasta ja Suomen asemasta siinä. Tilanne on vakava. Myös talouskasvunäkymät heikkenevät, ja valitettavasti meidän osaltamme erityisesti. Yhdessä nämä vaikuttavat Suomen kiinnostavuuteen investointikohteena.
Yhdysvallat on taloudellinen suurvalta, minkä ansiosta se on myös sotilaallinen suurvalta. Tämän Kiina on ymmärtänyt erinomaisen hyvin ja seuraa esimerkkiä. Jos Venäjä olisi ymmärtänyt saman, olisi se valtavine energia- ja raaka-aineresursseineen maailman mahtimaiden joukossa – nyt se on hylkiö, joka yrittää päästä kukkulan kuninkaaksi kiusaamalla heikompiaan.
Suomi ei voi olla suurvalta, mutta poliittinen itsenäisyys edellyttää myös taloudellista selkänojaa. Kun Suomi varautuu riskeihin, erityisesti niiden ennaltaehkäisyyn, tarkoittaa se lisää menoja maanpuolustukseen, mutta samaan aikaan budjettimme on alijäämäinen ja maa velkaantuu ennätystasoille.
Välttämättömien ”vakuutusmaksujen” eli puolustusmenojen lisäämiseksi ja velkojen hoitamiseksi meidän täytyy samalla huolehtia taloutemme kantokyvystä ja kestävyysvajeesta. Tämä edellyttää myös investointiympäristöstämme huolehtimista. On varmistettava, että elleivät ulkomaalaiset investoi Suomeen, ainakin me itse niin teemme.
Tästä näkökulmasta Osakesäästäjät pyrkii vaikuttamaan ensi vuoden eduskuntavaaleihin – tavoitteenamme on talouden kasvun varmistaminen ja kansalaisten vaurastuminen, jotka kulkevat käsi kädessä.
Vetoamme kaikkiin päättäjiin ja poliittisiin puolueisiin – asia on yhtä lailla tärkeä meille kaikille! Hyvinvointiyhteiskunnasta ei tarvitse eikä pidä luopua. Tämän tukemiseksi eli yritystemme investointien varmistamiseksi ja kestävyysvajeen helpottamiseksi olemme laatineet omistajan näkökulmasta kolmen kohdan kehitysohjelman.
Ensiksi osakesäästötilin kehittäminen. Tili on jo osoittautunut menestykseksi, päinvastaisista peloista huolimatta, kun jo neljännesmiljoona suomalaista säästää osakesäästötilin kautta. Tiliä edelleen kehittämällä tuo määrä on helppo kaksinkertaistaa.
Toiseksi eläkejärjestelmämme, sinänsä toimiva, mutta kallis ja huonosti tuottava, ei takaa tuleville eläkeläisille riittävää eläkettä, ellei eläkemaksuja, eläkeikää tai molempia selvästi nosteta. Onko tähän haluja tai edes varaa? Järjestelmää pitäisi kehittää Ruotsin mallin mukaan siihen suuntaan, että työntekijällä olisi valtaa päättää omien eläkevarojensa sijoittamisesta.
Kolmanneksi pääomaverotus on Suomessa OECD- ja EU-maiden kärkikolmikossa, mikä pitää suuren osan suomalaisten varallisuudesta osakemarkkinoiden ulkopuolella. Kehittämällä pääomaverotusta varat allokoituisivat tehokkaasti sinne, missä ne tuottavat parhaiten.
Palaan kuhunkin näistä kehityskohteista myöhemmin yksityiskohtaisesti. Toivon vuoden mittaan kaikilta jäseniltämme tukea näiden tavoitteiden edistämiseksi esimerkiksi kansanedustajaehdokkaita tavatessanne. Yhdessä voimme parantaa Suomen selviytymiskykyä!
Timo Rothovius
Kirjoittaja on laskentatoimen ja rahoituksen professori Vaasan yliopistossa. Hän toimi Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2008 kesäkuuhun 2022 saakka.
