Markkinoilla on sellainen piirre, että aina pienellä viiveellä alkaa löytyä rahaa, joka on vähemmänkiinnostunut moraaliposeerauksista tai hyvesignaloinnista ja enemmän pitkän aikavälin tuotoista.Treidaajan tehtävä on käydä keräämässä ylimääräisiä pois.
Edellisen blogini lopullinen johtopäätös oli, että kaikenlaisten sijoittajien tulee löytää korreloimatonta riskiä. Konkreettisesti sitä yritetään löytää instituutioissa hajauttamalla eri osakkeisiin ja muihin omaisuusluokkiin, kuten lainoihin tai kiinteistöihin. Ja toden totta ne ovat viime aikoina korreloineet tosi huonosti osakkeiden kanssa. Eli osakkeet ovat nousseet ja muut romahtaneet (hehe). Osakeriskiä ei olekaan niin helppoa kumota kumoamatta myös tuottojaan.
Parhaiten osakemarkkinariskiä vähentävät tietysti lyhyeksi myydyt positiot. Ongelma tässä taas on, että osakemarkkina nousee keskimäärin 7 tai 8 vuotta kymmenestä. Toisin sanoen alamäet ovat nopeita ja lyhyitä, eikä tällöin suoja/hedge -vaikutus ole kovin hyvä ilman runsasta ajankäyttöä, osaamista ja aktiivista treidaamista.Miten sitten päiväkauppiasta “laiskempi”, mutta hyvän analyysi- ja arvostelukyvyn omaava positiotreidaaja voisi suojautua? Esimerkiksi ostamalla tai shorttaamalla ostotarjouksen saaneita, oikeussaleissa taistelevia, patenttia hakevia tai tuotteensa myyntilupaa odottavia firmoja. Tällaisten yhtiöiden kurssit määräytyvät toisin perustein kuin varsinainen bisnes tai yleisindeksin muutos soisi.
Tapaus Activision Blizzard
Itselläni on edelleen meneillään jo 20 kuukautta kestänyt ja usein eri tavoin korreloimatonta riskiä tuonut keissi. Sijoitin alun perin 2021 lopulla peliyhtiö Activision Blizzardiin (ATVI) oikeussalitaistelun aiheuttaman historiallisen alhaisen arvostuksen vuoksi. Kyse oli muistaakseni tavallisesta rivityöntekijöiden meetoo-kiistasta, mutta räikeitä lehtijuttuja ja kurssiromahdusta oli tuonut se, että myös firman johtoa syyteltiin törkyä sallivan työpaikkakulttuurin luomisesta.
En ole lakimies, mutta käsittääkseni tuollaista ei voi todistaa, joten riskiksi jäisi siten vain mainehaitta. Asiakkaita (pelaajat sohvalla toisella puolen maailmaa) ei varmasti kiinnostaisi. Meetoo-tyyliset uutiset oli jo jokapäiväisiä, ja koko aihe oli alkanut käydä Amerikassa vanhaksi. Mainehaitta jäi mielestäni lähinnä kohuja pelkääviä institutionaalisia ESG-rahastonhoitajia koskevaksi.
Termin ESG viimeinen kirjain tulee sanasta “governance”. Siis jonkinlaista “riskiä ongelmallisesta johtamiskulttuurista” ja olisi kirjaimellisesti mahdotonta ESG-rahastonhoitajan kantaa. Muutoin hän saattaisi huonossa tapauksessa joutua sijoittajilleen henkilökohtaiseen vastuuseen rahastoesitteessä luvatusta linjasta poikkeamisen vuoksi. Kurssihan voisi laskea myös ihan jostain toisesta syystä, mutta eihän sellaistakaan voi kukaan loppuun asti todistaa.
(Jos jotain raskauttavaa keissistä löytyisi, syyttäisin ennemminkin rikospaikalta pakoon sännänneitä ESG-sijoittajia kuin Microsoftia, joka uutena omistajana ekaksi palautti työrauhan. Todellinen sankari on nääs se, joka rahoittaa halpoja likaisia firmoja muuttumaan paremmiksi ja arvokkaammiksi, eikä se, joka ostaa niitä työn valmistuttua ylihintaan muiden rahoilla.)
Kurssilaskulle oli mielestäni selvä syy: “vastuullisten” instituutioiden myynnit. Markkinoilla on kuitenkin sellainen piirre, että aina pienellä viiveellä alkaa löytyä myös rahaa, joka on vähemmän kiinnostunut moraaliposeerauksista tai hyvesignaloinnista ja enemmän pitkän aikavälin tuotoista. Treidaajan tehtävä on käydä tuossa välissä keräämässä molemmilta osapuolilta ylimääräisiä pois.
“Alemman moraalin rahaa” löytyi vain muutaman viikon päästä varsinkin Microsoftilta. Se teki ATVI:sta ostotarjouksen 95 dollaria/osake. Kurssi oli tuolloin 65 dollaria pienempien pahiksien ostojen nostettua kurssia pohjasta 56,50 dollaria.
Skandaaliuutisia tuli muistaakseni kahdessa aallossa vuoden 2021 aikana. Ihan alkuvuonna, jolloin kurssi ei laskenut vahvan härkämarkkinan takia ja uudestaan lokakuussa, joka näkyy selvänä romahduksena graafilla. Se oli jo heinäkuussa 2021 alkanutta laskumarkkinan aikaa. Laskumarkkina ATVI:n tapaisissa muissa kasvuyhtiöissä jatkui vielä kovana. Olin jossain vaiheessa myymässä positiota salkuista, mutta päädyin kuitenkin pitämään osakkeet niiden yleisestä markkinasta poikkeavan riskin ja tuottomahdollisuuden vuoksi. Se kannatti, nimittäin osakemarkkinat laskivat vielä kokonaisen vuoden lisää -22 lokakuuhun asti samaan aikaan kun kurssille oli ostotarjouksen luoma suoja. Ostotarjous oli jumittunut useiden talousalueiden viranomaisten syyniin. Vissiin hallitsevan markkina-aseman tai saatavuuden rajoittamispelkojen takia. Se tarjosi kuitenkin myös lisätuottomahdollisuuden.
Mielestäni tuollaisissa Sonyn (Playstation valmistaja) tai viranomaisten huolissa ei ollut järkeä, sillä vaikka pelialalla on nähty konsolidaatiota viime vuodet, on ala edelleen hyvin fragmentoitunut, eikä Call of Duty -pelin saatavuuden rajoittaminen Xboxille todellakaan tekisi hyvää 2000-luvun tunnetuimmalle räiskintäpelisarjalle. Alkuviikolla USA:n liittovaltion tuomari päätyi samansuuntaisiin perusteluihin ja antoi kaupalle vihreää valoa. Lupa puuttuu enää Briteistä EU:n ja Kiinan hyväksyttyä jo aiemmin, mutta viimeisen tärkeän luvan saaminen voi kestää maanantain yli. Tällöin Microsoft joutuisi maksamaan ATVI:lle kaupan peruuntumismaksuja jopa 2 miljardia dollaria ja/tai uusi kauppahinta voisi mielestäni kohota 100 dollarin yläpuolelle.
Nyt siis osakkeen tarjoama korreloimaton riski on siirtymässä jo kolmanteen eri muotoon: uuden kauppahinnan spekulaatioon.
Tämän oli yksi omaan järkeeni toimiva tapa hajauttaa osakemarkkinan riskiä, mutta kullekin on omansa. Jotkut tutkivat lääkkeiden ja lääkinnällisten kojeiden myyntilupaprosesseja. Toinen pohtii juniorimainerien malminetsinnän onnistumisen todennäköisyyksiä ja kolmas miettii, myöntääkö pankki vielä lainaa jollekin velkasaneerauksen partaalla roikkuvalle tapaukselle. Joku voi miettiä hypeteknofirman tulevaa kuluttajatuotelanseerausta ja joulukaupan ennakkomyyntilukuja (esim. Apple ja Tesla, ennen vanhaan Nokia).
Kaikkia näitä tapoja mielellään yhdistää se, että viikkoja tai kuukausia (jopa vuosia, kuten ATVI:ssa) kurssikehitystä dominoi totaalisesti jokin spesifi asia eikä yhtiön perusbisnes, makroluvut, FED:in korkopäätökset ja markkinan yleinen suunta.
Kristian Kannus
Kirjoittaja on swingtreidaaja ja salkunhoitaja Weketor consultingiolla. Kirjoittajan ajankohtaista sisältöä voi lukea Twitteristä @Weketor.
