Korkojen nousua on povattu jo yli 10 vuotta, mutta olemme edelleen historiallisen matalien korkojen ympäristössä ja paikoin korot ovat jopa negatiiviset. Ovatko matalat korot tulleet pysyäkseen ja mitkä ovat matalien korkojen seuraukset.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana mediassa on ollut jatkuvaa vääntöä siitä, että nousevatko lainojen korot vai eivät. Sekä Yhdysvaltojen, että Euroopan keskuspankin ohjauskorot ovat olleet historiallisen matalalla viimeisen 10 vuoden ajan. Tästä huolimatta Yhdysvaltojen keskuspankki (Fed) on alkanut laskemaan ohjauskorkoaan ja samalla EKP on leikannut omaa ohjauskorkoaan entistä syvemmin negatiiviseksi.
Tällä hetkellä luottokelpoisille kuluttajille, yhtiöille ja yhteisöille on tarjolla edullista luottoa lähes rajattomasi siinä missä luottokelvottomille toimijoille luoton saaminen on erittäin kallista. Fedin mukaan esimerkiksi pankkien myöntämien luottokorttien korko on Fedin mittaushistorian korkeimmillaan, kun mukaan lasketaan luottokortin kaikki kulut. Huolimatta siitä, että talouden noususuhdanne on Yhdysvaltojen historian pisin ja Fedin ohjauskorko on ollut historiallisen matalalla historiallisen pitkään, luottokorttien kulut ovat historiallisen korkealla.
Suomessa kulutusluotoille asetettiin korkokatto. Tällä ei kuitenkaan ratkaistu ongelman syytä vaan seurausta. Korkeat kulutusluottojen korot ovat seurausta kulutusluottojen kovasta kysynnästä, joka puolestaan on seurausta huonosta taloustietämyksestä. On huono idea rahoittaa tämän päivän kulutusta huomisen rahalla, jos kulutukselle ei saada luoton korkoa ylittävää tuottoa. Syy huonoon taloustietämykseen on puolestaan se ettei oman talouden hallintaa opeteta peruskouluissa.
Korkomarkkinoiden kahtiajakautuneisuudella on merkittävä rooli maailman eriarvoistumisessa. Luottokelpoiset hyötyvät asemastaan sijoittamalla ottamaansa edullista lainaa siinä missä luottokelvottomat kärsivät korkeista koroista. Tämä yhtälö on yksi kansainvälisesti kasvaneiden tuloerojen juurisyistä.
Tilanne on luonnollinen siinä mielessä, että maksukyvyn noustessa lainojen korko laskee luonnostaan. Tilanne on luonnoton siinä mielessä, että keskuspankit ovat keinotekoisesti luoneet luottokelpoisille poikkeuksellisen edullisen korkotason. Minkään yksityisen tai julkishallinnon velan korko ei olisi olosuhteet huomioon ottaen luonnollisessa tilassa alle prosentin saati sitten negatiivinen.
Mikä on korkojen tulevaisuus?
On todennäköistä, että korot pysyvät myös jatkossa matalana, mutta kuten Fedin datasta voi huomata, matalat korot eivät välttämättä kosketa kaikkia kuluttajia. Tämän lisäksi keinotekoisen matalalla korkotasolla ja määrällisellä elvytyksellä voi olla vakavia seurauksia.
Maailman suurimman hedgerahaston perustaja Ray Dalio nosti oman huolensa aiheeseen liittyen esille vastikään LinkedIn-postauksessa. Hänen mielestään on suuri riski, että luottamus maailman suurimpiin valuuttoihin arvonsäilyttäjinä horjuisi, mikäli keskuspankit jatkavat määrällistä elvytystä. Huoli on vakava, sillä valuuttojen luottamuskadolla voi olla mittavat seuraukset kuten hyperinflaatio.
Historian valossa keskuspankkien määrällinen elvytys on johtanut rahan ostovoiman heikkenemiseen eli inflaatioon. Samalla talouden epätasa-arvoistuminen kasvaa. Edellisessä Viisas Rahan artikkelissani kerroin lisää syitä miksi uskon seuraavan taloustaantuman olevan inflatorinen, vaikka tyypillisesti taantumat ovat deflatorisia. Kansainvälisen taloustilanteen heikkeneminen on todennäköisesti matalien korkojen ja määrällisen elvytyksen aikana paljon suurempi riski verrattuna matalien korkojen tuomiin mahdollisuuksiin.
Sam Laakso
Kulta-asiantuntija, Voima Gold
