Käteisen rooli riippuu treidaamistavasta. Osakepoiminnassa käteinen saattaa toimia pelastavassa roolissa tuottojen kannalta. Intraday- ja swing-treidaamisessa rooli on erilainen.
Etenkin kun puhutaan osakepoiminnasta, katse on useimmiten siinä, mistä löydetään seuraava voittava osake. Treidaajilla vastaavanlainen kysymys voisi olla, mistä löydän seuraavan voittavan treidin. Harvemmin tähän kysymykseen kuitenkin syvennytään aidosti: kuinka paljon käteistä haluan pitää portfoliossa?
Jos sivuutetaan hetkeksi intraday-treidaus tarkastelusta, swing- ja positiotreidaamisessa (osakepoiminnassa) käteinen on treidaajan riskien säätelyn työkalu. Karkeasti sanottuna: mitä enemmän käteistä treidaajalla on portfoliossa, sitä pienempi treidaajan portfolion riski on. Tätä kautta käteinen on omiaan mahdollistamaan myös korkeamman volatiliteetin kohde-etuuksia tai osakkeita, jos halutaan oletusarvoisesti pitää toimeksiantokulut kurissa.
Osakepoiminnassa, joka nyt on lähimpänä positiotreidaamista, olen itse huomannut ja pohtinut käteisen toistaiseksi jokseenkin pelastavaa roolia tuottojen kannalta. Kun Helsingin pörssi on ollut kauttaaltaan hyvin heikkona koko vuoden Yhdysvaltoihin ja muuhun Eurooppaan verrattuna, olen pystynyt ajattelemaan käteistä lähinnä optionaalisuuden kautta: Helsingin pörssin ollessa heikkona ja Yhdysvaltojen nousun ollessa jokseenkin venytetty lyhyellä tähtäimellä minulla ei ole mikään pakko pitää erityisen vähäistä käteispainoa, kuten osakepoimijoilla normaalisti saattaisi olla tapana. Hyvässä skenaariossa putoavat puukot jatkavat putoamistaan suhteellisen pitkälle, ja hidas skaalausvauhti on hyvästä – toistaiseksi ollaan menty tämän skenaarion mukaan useissa seuraamissani Helsingin pörssin osakkeissa, ja kun olen yhdistänyt kaiken edellä mainitun tiedon yhteen, olen välttänyt (suurilta osin varmasti toki tuurilla) useat putoavat puukot.
Käteisen rooli on erilainen intraday- ja swing-treidaamisessa
Intraday- ja swing-treidaamisessa, joita olen pääsääntöisesti pyörittänyt teknisen analyysin näkökulma vahvasti edellä, tulkitsen käteisen roolin hiukan eri tavalla yksittäisten positioiden ympärillä pyöriväksi asiaksi. Jos treidataan yhtä osaketta kerrallaan, pääsääntöisesti intraday-treidatessa position avaus saattaa tapahtua yhdellä kaupalla, jolloin positiokoko tiedetään vakioksi, ja stop lossin asettaminen (riskin määrittäminen) on usein intuitiivisempaa. Position sulkemista useimmiten tehdään niin sanottujen osapositioiden kautta, joissa käteisen rooli muodostuu useimmiten optionaalisuuden luojaksi.
Kuvitellaan esimerkki, jossa ollaan ostettu osaketta kokonainen positio 10 dollarilla, ja koko position stop-loss on asetettu arvoon 9,89 dollaria. Tällöin treidin riskiksi saadaan 0,11 dollaria + mahdollinen slippage. Kuvitellaan, että osake käy 10,20 dollarissa, ja treidaaja onnistuu myymään tähän hintaan 50 prosenttia osakkeistaan. Nyt treidaajalla on jäljellä voittoa puolikkaasta positiosta 0,20 dollaria, käteistä, ja puolikas alkuperäisestä positiosta. Seuraavaksi kuvitteellisessa esimerkissä osake käy uudestaan 10 dollarissa, ja treidaaja ostaa takaisin myymänsä osakkeet. Treidi päätyy lopulta stoppiin, ja treidaajalle realisoituu 0,11 dollarin tappio positiolle. Kuitenkin kun
huomioidaan treidaajan puolikkaan position mynti ja takaisinosto, kokonaistappioksi saadaan vain -0,01 dollaria (+ jonkinlainen summa toimeksiantokuluista ja mahdollisesti relevantista slippagesta). Mikäli treidaaja olisi pidättäytynyt myymästä puolikasta positiosta tässä esimerkissä, hänelle olisi realisoitunut alkuperäisen SL:n mukainen tappio täysimääräisenä, mutta nyt ”partial positioneita” hyödyntämällä tulos oli paljon lievempi. Tälläinen treidinkuva voisi olla esimerkiksi oversold bouncea treidatessa ja siinä yhteydessä trend changen haettaessa.
Tietenkään kaikissa yhteyksissä osapositioiden myynti/osto ei onnistu näin hienosti, mutta tämä esimerkki antaa hyvää kuvaa siitä, mitä käteinen parhaimmillaan tällä osa-alueella voisi mahdollistaa.
Johannes Sippola
Kirjoittaja on treidaaja, lääketieteen opiskelija ja Medifilm Oy:n toimitusjohtaja.
