Sijoittajien tulisi suosia yrityksiä, joiden näkymät ovat mahdollisimman hyvät. Ratkaisun tarjoaa rajat ylittävä osakekauppa, jota puoltaa parikin eri näkökulmaa.
Valtaosa eurooppalaisista maista on suhteellisen pieniä. Tämä tarkoittaa, että niiden teollisuuspohja on kapeahko. Pienillä mailla ei yksinkertaisesti ole taloudellisia eikä henkisiä resursseja toimia kaikilla aloilla, vaan niiden on pakko keskittyä muutamiin.
Tästä seuraa edelleen, että pienten maiden pörsseistä löytyy vain rajattu määrä aloja ja niiden yrityksiä. Merkittävää on myös, että eri maiden pörsseissä on tarjolla erilainen valikoima aloja.
Useat eri tekijät vaikuttavat pörssiyritysten toimintaedellytyksiin ja kannattavuuteen. Sijoittajien tulisi yleisesti ottaen suosia sellaisia yrityksiä, joiden näkymät ovat mahdollisimman hyvät. Jos esimerkiksi suomalaisen teräsyhtiön näkymät ovat huonohkot ja ruotsalaisen kupariyhtiön selvästi paremmat (jostain ymmärrettävästä syystä), niin silloin periaatteessa osakesijoittajan kannattaa ostaa ruotsalaisen yrityksen osakkeita.
Tämä voi hyvinkin olla perusteltu taktinen liike, mikäli osakkeen kurssi ei ole noussut jo liiaksi. Vastaavasti, mikäli tilanne markkinoilla muuttuu päinvastaiseen suuntaan (teräs kallistuu kupariin verrattuna), niin sijoittaja voi myydä kupariosakkeet ja ostaa jälleen teräsosakkeita.
Eri aloilla erilaiset näkymät
Yritysten tulevaisuudennäkymiin vaikuttavat muun ohella markkinoiden syklit, trendit, geopolitiikka, suurten maiden taloudellinen kehitys (USA, Kiina ja Saksa), pörssimarkkinoiden yleinen kehitys, valuuttakurssit, tekninen kehitys, lainsäädäntö, uudet keksinnöt, alakohtaiset kilpailutekijät, alojen rotaatiovaihe (saturaatiopiste), toimitusjohtajan uudet avaukset — tai vaikkapa muoti tai kansalaisten ostovoiman kehitys.
Tällä hetkellä Venäjän hyökkäys Ukrainaan suosii sotatarviketeollisuutta (esim. Thales, Leonardo) ja haittaa yrityksiä, jotka ovat riippuvaisia Venäjän-kaupasta, -investoinneista tai sanktioista (Finnair, Fortum, Metro AG). Pula mikrosiruista suosii alan valmistavia yrityksiä (Infineon, ASML) ja haittaa sellaisia, jotka ovat niistä riippuvaisia (auto- ja informaatioteknologia teollisuus).
Öljyn ja kaasun korkea hinta hyödyttää periaatteessa energia yhtiöitä (Repsol, Shell), luksustavaroita valmistavia yrityksiä (LVMH, Prada), korvaavien energialähteiden valmistajia (Air Liquide) ja haittaa muun muassa kemianteollisuutta (BASF, Akzo) ja useita tavanomaisten kulutustuotteiden valmistajia — eri syistä johtuen.
Usein toimintaympäristöön ja lähiajan näkymiin vaikuttaa usea trendi; Daimler, esimerkiksi, kärsii Venäjän pakotteista, mikrosirupulasta ja korkeista polttoaineiden hinnoista, mutta hyötyy vahvasta dollarista.
Kirjani esittää 25 erilaista skenaariota, jolloin sijoittajan on syytä harkita ulkomaisiin pörssiyrityksiin sijoittamista. Sijoittajan on kuitenkin aina otettava selvää yrityksen taloudellisesta tilanteesta ennen sijoituspäätöstä, ja arvioitava onko osakkeen käypä kurssi hyväksyttävällä tasolla.
Rajat ylittämällä voi suojautua kotimaan häiriöiltä
Rajat ylittävällä sijoittamisella sijoittaja voi myös suojautua kotimarkkinoiden heikentyviä näkymiä vastaan. Hajauttamalla osakesalkku useammille aloille ja eri maihin, negatiivisten trendien ja sijoittajien yleisen alakulon (= bear markets) vaikutuksia voidaan merkittävästi lieventää.
Euroopan reunavaltioiden osalla, joissa pörssiyhtiöiden omistus on paljolti ulkomaisten käsissä — niin kuin Suomen tapauksessa — on huomioitava, että mikäli talouskriisi syvenee, ulkomaiset sijoittajat saattavat vetää rahansa pois Nasdaq OMXH:sta. Tällöin kurssien notkahdus täällä syvenee.
Näin tapahtui vuonna 2008 subprime-/finanssikriisin oloissa. Romahdus Helsingin pörssissä oli jyrkempi ja pitkäkestoisempi kuin monessa muussa Euroopan maassa.
Rajat ylittävää osakesijoittamista voidaan perustella ainakin kahdesta syystä; ensiksi, se mahdollistaa parempien tuottojen saavuttamisen — ja toiseksi, se tarjoaa keinon suojautua kotimaan pörssimarkkinoiden häiriöitä vastaan.
Timo Rislakki
Kirjoittaja on kansainvälisestä osakekaupasta kiinnostunut kauppatieteen maisteri, joka julkaisi vuonna 2021 kirjan Cross-border stock investment in the European Union & graded capitalism.
