Mitä on nuorten mielestä hyvä elintaso, mitä se nuorille merkitsee? Arvailun sijaan nuorten kanssa kannattaa keskustella rahasta ja siihen liittyvistä ajatuksista.
Kirjoitus 19.6. Helsingin Sanomissa pysähdytti.
Marilla Parhialan kirjoitus otsikolla ”Monen kesälomabudjetti on tänä vuonna kiristynyt” käsitteli tämän kesän tilannetta, jossa monen perheen on mietittävä lomanvieton kustannuksia ja mahdollisuuksien rajoja, rahaa lomanviettoon ei kerta kaikkiaan ole. On keksittävä luovia tapoja lomailla edullisesti. Kirjoituksessa nousivat esille juuri teinit: loma yritetään järjestää teinin vuoksi jotenkin, jotta edes kesässä olisi lomantuntua.
Tämä aloitti minussa pohdintaprosessin. Kaikkihan lomaa kaipaavat, ja loma on usein nähty juuri elintason mittarina. Oletammeko liikaa, että hyvä loma on oltava taloudellisesti mittava panostus? Onko loma nuorille osoitus elintasosta? Miten kiristynyt taloustilanne vaikuttaa nuorien käsityksiin elintasosta ja taloudellisesta hyvinvoinnista?
Onko nuorilla varaa asioihin, joita tarvitsevat? Onko tarpeissa alueellisia eroja? Ovatko nuorten taloushyvinvoinnin edellytykset erilaisia eri puolilla Suomea? Joillain alueilla hyvinvointia ylläpitää traktori, jolla kuljetaan koulumatkat ja jonka avulla tavataan ystäviä maatilatöiden tekemisen lisäksi. Joillain taas hyvinvoinnin mittari on HSL:n kuukausikortti, joka takaa vaivattoman liikkumisen pääkaupunkiseudulla. Jossain oma mopo kuljettaa kohtaamisiin.
Mitä on nuorten mielestä hyvä elintaso, mitä se nuorille merkitsee? Onko se juuri lomailumahdollisuus Suomessa tai ulkomailla, mahdollisuus käydä elokuvissa vai vuotuinen huvipuistokäynti? Joillekin nuorille yhä kasvavassa määrin elintason sekä oman hyvinvoinnin mittari on vastuullisuus ja luontoarvojen kunnioittaminen ja sen lentomatkan väliin jättäminen.
Mikä on välttämätöntä?
Mikä sitten on välttämätöntä elintasoa nuorelle? Helposti ajattelemme, että varmastikin se on älykännykkä, pelikonsoli, tietokone tai se lomamatka ulkomaille. Mutta onko esimerkiksi hyvällä ruualla tai puhtailla vaatteilla osaa nuoren maailmassa hyvinvoinnin ja elintason tuojana? Voiko kuitenkin olla niin, että elintasokäsitteen määrittely on nuorten kohdalta erityisen haastavaa. Polarisaatio kuluttamisessa on luonut tilanteen, jossa taloudellinen hyvinvointi ja elintaso voivat merkitä nuorelle kovin eri asioita perhetaustasta ja asuinpaikasta riippuen.
Kodin vaikutusta ei voi kieltää: mitä vanhemmat ajattelevat talousasioista, vaikuttaa nuoren ajattelumaailmaan. Taloustaidot ja -tiedot periytyvät. Silti nuorilla käsitys omasta taloushyvinvoinnistaan voi poiketa suurestikin kodin käsityksistä. Kuluttaminen ja talous ovat digitalisoituneet, arvot ovat muuttuneet. Myös kaveriporukat ja some vaikuttavat nuoren näkemyksiin siitä, mitä hyvä elintaso ja taloudellinen hyvinvointi voivat tarkoittaa.
Voisiko nuori nähdä säästämisen ja sijoittamisen yhtenä tapana parantaa omaehtoisesti omaa elintasoaan ja hyvinvointiaan, paikasta tai perhetaustasta riippumatta? Ymmärrän toki, että joskus nuori on sosioekonomisesti vaikeassa asemassa ja säästäminen sijoittamisesta puhumattakaan ei tuossa tilanteessa ole edes mahdollista. Ajatuksen siementä voi kuitenkin idättää mielessään. Pohdinta edes ajatuksen tasolla säästämisestä tulevaisuutta varten voi johtaa pitkässä juoksussa taloudelliseen hyvinvointiin, jota kohti pyrkiä sitten kun mahdollisuuksia avautuu.
Lomia koskien lienee paras keskustella nuoren kanssa rahatilanteesta. Nuoret ovat yllättävän ymmärtäväisiä vaihtuvissa taloustilanteissa, enemmän kuin me aikuiset osataan ajatellakaan. Nuorilla voi myös olla kiinnostavia uusia näkökulmia siihen, miten elintasoa ja hyvinvointia voi parantaa taloustilanne ja ympäristö huomioiden: lomailla voi eri tavoin ja eri budjeteilla. Keskustelkaa nuorenne kanssa rahasta.
Kiinnostavia pohdintoja nuorilla mietittävänä. Lisää tietoa näistä nuorten talouspohdinnoista tulossa NYTin Nuorten tulevaisuusraportista elokuun loppupuolella. Kannattaa tutustua, sitä kautta pääsee hyvin kiinni nuorten sielunmaisemaan ja käsityksiin taloudesta.
Mari Hannola-Antikainen
Kirjoittaja on nuorten talousosaamiseen erikoistunut asiantuntija Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -organisaatiossa.
