Inflaatio on kiihtynyt poikkeuksellisen korkeaksi, Yhdysvalloissa peräti yli viiteen prosenttiin, ja Euroopassakin yli kolmeen prosenttiin.
Tällaisilla tasoilla ei ole oltu kertaakaan sitten finanssikriisin, eli yli kymmeneen vuoteen.
Osittain piikki selittyy koronakriisillä. Esimerkiksi syyskuussa energiasektorilla inflaatio oli 17 prosenttia, mikä on ymmärrettävää, kun vuosi sitten energia oli miltei ilmaista. Öljyn hintahan kävi hetkellisesti jopa negatiivisena, eli kuka tahansahalukas olisi voinut tilata tankkilaivallisen öljyä, ja siitä ilosta myyjä olisi maksanut tilaajalle!
Samoin laivarahdit on konttipulan takia hinnoiteltu pilviin, komponenteista on pulaa ja niin edelleen. Jos nämä ovat inflaationsuurimmat ajurit, niin piikki voi jäädä väliaikaiseksi. Tämä näyttää nyt todennäköiseltä vaihtoehdolta, mutta varmaa se ei tietenkään ole.
Joka tapauksessa, kiihtyi inflaatio tai ei, korot ovat edelleen niin alhaalla, että ne jossain vaiheessa lähtevät nousuun. Toki valtioiden velkataakka pienentää koronnostopelkoja, mutta velat voidaan aina leikata, vaikkapa muuttamalla ne nollakorkoisiksi sadan vuoden maturiteetilla.
Sijoittajan näkökulmasta korkojen nousu ceteris paribus, eli muiden asioiden pysyessä ennallaan, on aina negatiivinenasia. Kurssikehityksen kannalta on toki eroa sillä, onko syynä stagflaatio, eli laman ja inflaation esiintyminen yhdessä, vainoususuhdanteen ylikuumentama talous.
Kasvuosakkeet ovat hyötyneet ja arvo-osakkeet jääneet jälkeen.
Laskevista koroista on nyt nautittu toistakymmentä vuotta, mikä on näkynyt pörssien ja kaikkien muidenkin omaisuuserien kovana nousuna. Kehitys on mennyt tältä osin ihan oppikirjojen mukaisesti. Tuotto-odotus on samojen rahoitusteorioidenmukaan tästä eteenpäin toteutunutta alempi, mutta osakemarkkinoilla silti edelleen houkutteleva suhteessa muihin sijoitusmuotoihin.
Oman salkun rakennetta kannattaa tietenkin miettiä samasta näkökulmasta. Nythän kasvuosakkeet ovat hyötyneetja arvo-osakkeet jääneet jälkeen. Tämäkin johtuu korkokehityksestä, ehkä yhdistettynä joidenkin yleiseen hypetykseen samaantapaan kuin vuosituhannen vaihteessa.
Meilläkin on pörssissä tappiollisia yrityksiä muutaman miljoonan euron liikevaihdolla, ja silti markkina-arvo on satoja miljoonia.Kun kaikki hinnoittelun perusteena olevat odotetut tulot ovat kaukana tulevaisuudessa, korkojen nousu syö yrityksen markkina-arvoa paljon enemmän kuin sellaisen yrityksen, joka tekee tulosta jo nyt.
Tuo ei tietenkään tarkoita sitä, että jokin tietty kasvuyritys olisi huono sijoitus. Aina niistä joku onnistuu odotusten mukaisesti tai jopa paremmin, jolloin tuottokin on hyvä. Suurin osa niistä kuitenkin epäonnistuu, joten hajauttamisen merkitys korostuu entistäkin enemmän.
Kirjoitus on julkaistu 4.11. ilmestyneessä Osakesäästäjien Viisas Raha -talouslehden numerossa 7/2021.
Timo Rothovius
Kirjoittaja on laskentatoimen ja rahoituksen professori Vaasan yliopistossa. Hän toimi Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2008 kesäkuuhun 2022 saakka.
